Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,811 - 2,820 (kaikkiaan 2,830)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Metsuri motokuski

    Eli kun metsästää liikaa tai liian vähän on huono asia. Voisiko syitä etsiä jostain muualta ?

    Jovain

    Haitta se on sekin, jos peitteinen metsähoito sitoutetaan suojelun ja virkistyksen hyväksi. Eikö olisi paikallaan käyttää peitteistä metsänhoitoa yleismenetelmänä, hyödyt tulevat käyttöön täysimääräisinä sitäkin kautta. Se on vähän kuin hirvipolitiikassa, maanomistajan kontolle hirvien laiduntamiset haitat, kustannukset tuppaavat jäämään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    olisi paikallaan käyttää peitteistä metsänhoitoa yleismenetelmänä

    Kyllä voi käyttää – siellä missä edellytykset on, sen aikaa kuin edellytykset on. Kunhan sen tekee realistisesti, mahdollisuudet ja uhkat tiedostaen. Näitä ei tarvinne enää täällä toistaa, kun ne voi lukea toisesta ketjusta.

    Jovain

    Sitä se sitoutuminen jaksottaiseen metsänhoitoon tarkoittaa, AJ mukaan lukien. Uhkat ja mahdollisuudet ovat sen mukaisia. Tuskin aiheen käsittely tähän loppuu.

    Perko

    Paljaaksihakkuulle  on kiertoilmaisuja,  päätehakkuu jolla lievitetään mielikuvaan vaikutusta. Samalla katkeaa kasvu ja   €-tuottavuus pitkäksi ajaksi.  Paljaaksihakkuun seurauksena kasvu ja tuottavuus voivat katketa pitkäksi aikaa, eikä siinä  kaikki. Tämä johtuu siitä, että maaperän ravinteet ja mikroilmasto voivat muuttua, mikä vaikuttaa uusien puiden ja kasvien kasvumahdollisuuksiin. Lisäksi, jos alueelle ei jää tarpeeksi vanhoja puita tai kasvillisuutta, biodiversiteetti voi heikentyä ja ekosysteemin toiminta voi häiriintyä.   Lämpöolot  muuttuu ratkaisevasti veden  korkeuden kanssa jopa uutta kasvua haittaaviksi.

    Mutta mutta !  ”Kunhan sen tekee realistisesti, mahdollisuudet ja uhkat tiedostaen”

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kaikki tuo mitä Perko kirjoitit voi yhtä lailla toteutua jk-metsässä – mieti vaikka pohjaveden pintaa ojitusalueilla.

    Päätehakkuilla on olemassa luontainen vastine suurissa metsätuhoissa. Erona talousmetsään kaksi: elävää ja kuollutta puuta jää luonnonmetsään enemmän. Jos nyt teemme päätehakkuut niin että jätämme metsään entistä enemmän elävää ja kuollutta puuta nykyohjeiden mukaisesti, muutos on lievempi. Myös maiseman muutos, jos jätetään näkemäesteitä kuten säästöpuuryhmät.

    Visakallo Visakallo

    Perko: ”Tämä johtuu siitä, että maaperän ravinteet ja mikroilmasto voivat muuttua, mikä vaikuttaa uusien puiden ja kasvien kasvumahdollisuuksiin.”

    Nyt ollaankin Perkon kanssa samaa mieltä! ”Paljaaksihakkuun” ja maanmuokkauksen seurauksena lähes aina käy niin, että maapohjan mikroilmasto kohenee, ja ravinteet tulevat paremmin uuden puusukupolven käyttöön. Kun lisänä on vielä jalostettu siemen- ja taimiaines, tuloksena on joillekin  jopa epäuskottavan tuntuisia kasvu- ja kiertonopeuksia. On aivan ymmärrettävää, että kaikki eivät välttämättä ole pysyneet tässä kehityksessä mukana, ja sen takia kritisoivat ja epäilevät nykyisiä aivan tavanomaisia käytäntöjä.

    Perko

    Pyörrän kaiken edellisen  tekstini.   Mutta vain silloin,  kun on aiempi umpeenkasvanut puusto tuhonnut alustan,   paksu kuollut  neulasmatto  ehkä sammaloitunut ja  jonkun homeen  hävittämä elämä  pintakerroksesta on korjattava.

    Metsätuhoissa  metsä tuhoutuu. Tapahtuu  sama kuin paljaaksihakkuussa eikä kasvu kiihdy.  Paloissa  pintakerroksen  ravinteita  katoaa ilmaan ja muuttuu  neutraaleiksi  tuhkattaessa.

    Pohjavedenpintaa  olen seurannut  ojituksella 40 vuotta ,  on ollut sopiva. Ojan  syvyys on  80 -110 cm  eikä ole tulvinut puut kasvaa!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuossapa mietintämyssyyn aineksia aukon tamppaajille. Hyvä artikkeli, joka pistää miettimään. Mitä nyt kannattaa istuttaa? Vaikuttaa siltä että kuusen istutuksesta ei kannata luopua hätäisesti rehevillä kasvupaikoilla. Jos luovutaan, jalostushyötykin jää saamatta.

    Laatupuun perään haikailijoille voi somekeskusteluissa huomauttaa tuon että sen kysyntä on niin vähäistä, että laatulautoja ei kannata edes lajitella sahalla erilleen. Niitä voi siis löytää ihan tavallisesta rautakaupasta kun etsii.

    http://www.metsalehti.fi/artikkelit/laatumannyn-kasvatus-ei-kannata-koska-laatulaudalle-ei-loydy-maksajaa/#d22ca7cc

    konstapylkkerö2

    Hyvä perko , kun perut tekstisi. Se oli puutaheinää senkin osalta, että päätehakkuun jälkeen muka olisi tuottamaton kausi. Sitä ei ole koska päätehakkuussa saatu parempi kantorahatulo tuottaa korkoa joka peittoaa jk-metsän tuoton helposti.

Esillä 10 vastausta, 2,811 - 2,820 (kaikkiaan 2,830)