› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,801 - 2,810 (kaikkiaan 2,830)
1 2 3 … 280 281 282 283

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 17.12.2024, 09:01

    Tässähän se ero varmaan tulee että perko ajattelee metsäänsä kuvio kohtaisena. Kun taas makarov ajattelee metsäänsä tila kokonaisuutena. Jos tilalla on hyvä kehitysjakauma niin aika hyvä tuottoautomaatti se on.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.12.2024, 10:10

    Tapion mh-suositukset -webinaarista metsien kasvatusoppia.

    Uusissa harvennusmalleissa jätetään männylle, kuuselle ja hieskoivulle 100 kpl enemmän runkoja ensiharvennuksessa. Sekametsille, ala- ja yläharvennukselle sekä pidennetylle kiertoajalle on omia ohjeistuksia.

    Täysin uutena ominaisuutena suosituksissa on tekoälyavusteinen hakutoiminto suomeksi ja ruotsiksi. Se selviää parhaiten yleisluontoisista kysymyksistä ja hakee tietoa vain suosituksista, ei internetistä!

    Metsänhoidon suositusten taulukot on koottu yhteen.

    SLL:n Jari Luukkonen ehdotti esityksessään, että jatkuvan kasvatuksen avulla saataisiin enemmän kasvua ja hiilivarastoja. Ihmeen sitkeä virhekäsitys tämä, no turvemailla voi joskus pitää paikkansakin. Luken synteesiraportti kyllä mielestäni kertoo vastaansanomattomasti että jk:n lupaama ilmastotavoite ei voi toteutua. Samoin sen kertovat harvennusmallit. Jos puustopääoma ja pohjapinta-ala ovat jaksollisessa keskimäärin kaksinkertaiset, niin ainut mikä voi joskus olla jk:ssa suurempi hiilivarasto on turvemaan turvekerros.

    Jatkuvaan kasvatukseen ei ole vielä harvennusmalleja, mutta niitä kaipailtiin. Laitoin kommentin:

    Kirjassa Pukkala-Lähde-Laiho: ”Metsän jatkuva kasvatus” on liitteissä esimerkkejä jäävän puuston runkoluvuista ja pohjapinta-aloista. Määrät ovat melko alhaisia joten on vaikea nähdä, miten niillä päästäisiin suurempiin kasvuihin tai hiilivarastoihin. Poikkeuksena paksuturpeiset turvemaat, joilla voidaan saada hyötyä kun turvetta hajoaa vähemmän. Esimerkiksi kirjassa jäävän puuston ppa kuusella tuoreella kankaalla Etelä-Suomessa on 8-12 m2.

     

    Jovain 17.12.2024, 10:24

    Tuossa edellä, näinhän se on niillä, jotka toteuttavat jaksottaista metsänhoitoa. Siinä ei ole epäselvää, mutta inttäminen voi olla turhaa. Samaan tulokseen päästään jatkuvapeitteisessä metsänhoidossa. Tutkimus sen osoittaa, hajontaa on, mutta sitäkin on puolesta ja vastaan. Olosuhteissa on eroa ja tavoissa.  Esim. synteesiraportissa, 15 vuoden seuranta-aikana eri-ikäiskuusikossa, joka on normaali korjuuväli, ”ei aivan saavuttanut tasaikäisen puuston kasvun tasoa”. Ja ”ero kasvurektiossa oli sitä suurempi mitä voimakkaampana hakkuu oli tehty” Erot ovat pieniä ja on turhaa inttämistä valtaapitäviltä, yleistää yhden tuottajan tuloksia ja poskettomia väittämiä, joita täällä harrastetaan.

    Visakallo Visakallo 17.12.2024, 10:31

    Jovain: ”Erot ovat pieniä ja on turhaa huolta valtaapitäviltä, yleistää yhden tuottajan tuloksia ja poskettomia väittämiä.”

    Mitähän tuokin taas mahtoi tarkoittaa? Salaliittoepäilykö?

    Perko 17.12.2024, 11:56

    AJ ,” puuston runkoluvuista ja pohjapinta-aloista. Määrät ovat melko alhaisia joten on vaikea nähdä, miten niillä päästäisiin suurempiin kasvuihin tai hiilivarastoihin.”

    Tuosta tiedosta on  muutosta hieman  mutta ratkaiseva €- tuottavuuteen,  myyntikasvatuksessa  on  kokoluokkia korjattu  parhaaseen sijoitustuottoon.  Siinä Luken kuvassa 9  on  haettu  sijoitukselle parasta tuottoa jk osiossa , joka nykyisin osataan kohtalaisesti.    Se toimii  toisin kuin   puumassan maksimi tavoittelu.  Ole  Anneli  huoletta,  kyllä  puita on riittävästi.  Aivan varmasti !

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.12.2024, 12:19

    En ole huolissani euroista, vaan siitä että jk:ta markkinoidaan virheellisin perustein: annetaan ymmärtää että siitä saataisiin ilmastohyötyä. Sitä voidaan saada joissakin turvemaan kohteissa.

    Päätöksenteko jk:ta harkittaessa tulisi perustua eurojen ja kuutiometrien lisäksi maisema-, kytkeytyneisyys-, virkistys- ja vesiensuojelun tavoitteisiiin. Vain hyvin harvoin ilmastotavoitteisiin jotka ovat yleensä yhtenevät taloustavoitteita painottavan metsänhoidon kanssa; suuri puuntuotos on linjassa ilmastohyödyn kanssa.

    Perko 17.12.2024, 13:48

    Ilmastotavoitteet  ovat tärkeitä ja  on jota kuin kunnossa,  kun täällä yli talven aina selviytyy. ”kuutiometrien lisäksi maisema-, kytkeytyneisyys-, virkistys- ja vesiensuojelun tavoitteisiin”.

    On totta, että luonnolliset metsät ovat pitkään olleet kestäviä ja ovat pystyneet ylläpitämään ekosysteemin tasapainoa ilman merkittäviä haittoja vesistöille. Kuitenkin ihmisen toiminta, kuten metsien laajat hakkuut ja maankäyttö, voi aiheuttaa muutoksia, jotka vaikuttavat vesistöjen laatuun ja ekosysteemeihin.

    Maisema on omassa käytössä ja virkistykseen  annan apu kun joku siitä maksaa erikseen.

    Kuitenkin, kun tarkastellaan esimerkiksi metsien käyttöä ja sen vaikutuksia maisemaan, virkistykseen ja vesistön suojeluun, on tärkeää löytää tasapaino eri intressien välillä etenkin kuulla omistajan mielipidettä haitoista,  metsästys harrastajien aiheuttamia kustannuksia  ja tuhoja.

    Metsuri motokuski 17.12.2024, 14:55

    Mitä tuhoja metsästyksen harrastajat aiheuttaa ? Jos viittaat joihinkin hirvituhoihin niin metsästyksen harrastajat eivät tuhoja tee.

    Nostokoukku 17.12.2024, 16:57

    Koko nuoruus- ja aikuisikäni olen hirviä metsästänyt. Nuotiomakkaraa olen syönyt tuhottoman paljon, mutta en ainoatakaan männynkerkkää.

    Perko 17.12.2024, 19:03

    Metsästäjät ovat  säätelemässä  ”riistaeläin” -tiheyksiä  ja  niiden aiheuttamat  tuhot johtuu ketkä  säästelevät taimikoiden syöjiä, on   faktatieto! Kettujen hävittäjät tekee karhunpalvelusta  esimerkiksi myyräkannat kasvavat liikaa, mikä puolestaan voi vaikuttaa muihin lajeihin ja koko ekosysteemin tasapainoon. .  Niin se on !

Esillä 10 vastausta, 2,801 - 2,810 (kaikkiaan 2,830)
1 2 3 … 280 281 282 283