Perko: ”Käytännössä jokainen tapaus ja metsikkö on arvioitava erikseen. Tulojen maksimoimiseksi on eduksi kerätä tarkkaa tietoa metsän tilasta, markkinoista ja kustannuksista sekä käyttää analyysivälineitä päätöksenteon tueksi.”  

Juuri tuo edellä kertomasi on jaksollisen kasvatuksen aivan perustyökalu, jonka ansiosta jaksollisessa kasvatuksessa on mahdollista päästä niin hyviin tuloksiin kuin on päästy. Tämän takia 97,5% metsistä edelleenkin hoidetaan jaksollisesti, eikä  se ole mitään sattumaa. Kuviojako, kehitysluokkajakautuma ja ajallaan tehdyt hoidot ja hakkuut ovat juuri se avain, joilla parhaat tulokset saavutetaan kestävällä tavalla.

Ollaan näköjään päästy Perkon kanssa puunkasvatuksessa yhteisymmärrykseen! – Katsotaan nyt, miten sitten jatkossa käy…

Tänään on ollut aika hiljaista noissa jk-jutuissa, mutta eiköhän keskustelu kohta vilkastu, kunhan vanhat puheet taas unohtuu.

Kannattaa Perkonkin kysyä itseltään ,paljonko euroja irtoaa jk-metsän 50-vuotiaasta puusta ,joka on päässyt vasta kasvussaan alkuun. Samaan aikaan jaksollisesti puita kasvattanut laittaa metsän sileäksi. Puusto kooltaan jaksollisella puolella viisikymppisenä keskimäärin 900-litraista. Perko ei ehdi nähdä eläissään sen oman  viisikymppisen jk-taimen kehittymistä tukkipuuksi. Se saattaa olla kaadettavissa vasta vuonna 2070-luvulla tai myöhemmin.

…tarkennetaan vielä ,että se Perkon iältään viisikymppinen puu on vasta 9 metriä pitkä. Lustojen määrää ja paksuutta joutuu tutkiskelemaan mikroskoopilla . Suurennuslasi ei riitä iän ja kasvun määrittämiseen.

Asia on juuri niin kuin Makarov tuossa edellä kirjoitti. Jostain syystä Perkon on mahdotonta tätä ymmärtää. Itse asiahan ei ole mitenkään monimutkainen tai vaikeaselkoinen.