Olikohan estettä ja voi olla metsänhoidon kannalta hyväkin vaihtoehto käynnistää jk avovaiheen kautta. Voidaan myös viljellä. Menee sukkession ohjaamassa järjestyksessä ja siitä voidaan edetä kerroksellisiin metsiin. Ei oikein ymmärrä lain suositusta puolivarjoon. On taimettumisongelmat ja valopuilla huonot edellytykset kasvuun lähtöön. Avohakkuille kuitenkin pitäisi asettaa rajat, ettei keskenkasvuisia metsiä hakattaisi aukeaksi.

Meidän metsissä ei olisi taimien välistä kilpailua.  Niin harvaan niitä syntyisi, jos ollenkaan.

Luken jatkuvan kasvatuksen metsään Lapinjärvellä näytti syntyneen hyvin taimia, mutta kyllä niitä kuoli sekä nuorempina että vanhempina.   Eivät siellä taimet kilpailleet keskenään vaan yrittivät selviytyä suurten puiden  seassa.  Kannattaa katsella missä tahansa metsässä sitä, ettei suurten puiden lähelle synny taimia.

Jos kuviolla olisi tuhansia keskenään kilpailevia taimia, niin kyseessä on aukko.

<p>Olen huono tuottamaan aukolla, palstalaiset ovat siinä etevämpiä mm. visva. Tukkimetsien myynnillä sitten on tullut jokunen tili tehtyä.</p>

<p>Oliko vähän yhteensovittamisesta ja puun tuottamisesta, mutta myös taimituotannolla on sijansa. Metsissä on paljon yhtymäkohtia peitteiselle metsänhoidolle. Tuskin kuitenkaan ensimmäisenä ole tarve turvautua taimituotantoon. Mutta tarkoittaa myös, että peitteisen metsänhoidon haasteisiin on tartuttava. Siihen suuntaan metsiin kohdistuvat ympäristön ja yleiset paineet ovat kohdistumassa.  </p>

Perko. Tappioasian voi ajatella niinkin, että ensimmäiset 30 vuotta aukkoon perustettu metsä tuottaa matalalla korolla ja loput 30 vuotta todella korkealla korolla, ja näiden keskiarvo on sitten omistajan mielestä riittävä tai ei. Jos sinulla on 100 kuviota tasarakenteis- ja tasaikäismetsää, jokainen eri kehitysvaiheessa, metsässäsi on eri korkoja – samaan tapaan kuin sinun metsässäsi on eri määrän tuottavia puuyksilöitä sikin sokin.