Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

  • Tämä aihe sisältää 2,833 vastausta, 65 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,741 - 2,750 (kaikkiaan 2,834)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Petkeles Petkeles

    ”Nyt eletään tätä aikaa ja toimitaan sen mukaisesti. Jokainen aikakausi tarjoaa omat mahdollisuutensa, jos ne vain haluaa oivaltaa. Ainakaan minulla ei ole nyt mitään erityistä valittamista.”

    Tämä ei jotenkin ole linjassa minkään aikaisemmin kirjoittamasi kanssa. Pitäisi edes jollain tasolla olla mukana tässä monimuotoisuustouhussa ja jättää taistolaisten muistelu vähemmälle.

    suorittava porras suorittava porras

    No , kaipaisin konkreettisista näyttöjä siitä ,miten petkeles on ko saralla toiminut. Tähän asti näytöt puuttuvat ,mikäli vittuilua ei lasketa mukaan ansioksi.

    Berza

    Hitto, kun en löydä puun hintoja 74 vuodelta. Silloinhan öljykriisin seurauksena puun hinta pomppasi tosi korkealle. Muistelen  kuidun jotain +- 100 mk luokkaa olleen hankintana, eli noin 13 e. Jos hehtaarilta on vaikka 200 kiintoa lähtenyt, euroja olisi tullut nelisen tonnia eli 26000 mk. Kyllähän sillä hyvänkin saabin sai tuolloin. Tuolloin sai 4 ha.n kovalla metsällä rakennettua oktalon, tänäänkin saa olla reilusti yli 10 ha.Tuolloinhan oli käytössä pinokuutiot ja kuutio hinnat oli sen mukaan vielä korkeammat. Olikohan korkeimmillaan kuitu 180 e. Voin muistaa väärinkin, olisi kyllä mukava nähdä ihan faktaa tästä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos ajattelee että päätehakkuun tulo kuuluu edellisen kierron tuloihin, saattaa tehdä itsensä kannalta epäoptimaalisia talouspäätöksiä eli tekee jk-hakkuun tilanteessa jossa avomalli olisi kannattavampi. Toisaalta jos avomallista saatuja varoja ei sijoita mihinkään, vaan makuuttaa rahoja pankin käyttötilillä, niiden arvo vain alenee: inflaatio on yleensä suurempi kuin pankin maksama korko. Siinä tapauksessa jk:n tuotto summalle voi olla kannattavampi vaihtoehto.

    Berza

    Onhan nämä pankkikorot ihan huvittavia. Aikoinaan käyttötilillekkin vuoden lopussa tipahti ihan mukava summa. Nyt oli tullut peräti 1,60 e, josta lähde verokin vielä otettiin.😀

    Visakallo Visakallo

    ”Pitäisi edes jollain tasolla olla mukana tässä monimuotoisuustouhussa” 

    Mitä se Petles taas oikein sekoilee? Koko ajanhan minä olen siinä mukana ollut, mutta enhän minä sillä elä, päinvastoin sehän on vain lahjoitusta muille. Nythän oli kysymys talousasioista!

    Visakallo Visakallo

    Petkeles voi esittää saman kysymyksen itselleen ja Perkollekin. Olisi mielenkiintoista kuulla molempien vastaukset!

    mehtäukko

    ”,,,että päätehakkuun tulo kuuluu edellisen kierron tuloihin..”

    Eihän metsätilatalous kokonaisuutena voi olla yksin puin (RR) tai yksin kuvioin osina tarkasteltavaa toimintaa, koska kaikkihan ne nivoutuvat yhdeksi tulolähteeksi. Jokaisella eri kehitysluokalla on omat toimenpiteensä, kuin myös vuosittaiseen metsäkirjanpitoon tulot ja menot. Työt on toiminnan ominaispiirteen takia vaan välttämätöntä suorittaa, että jatkumo toimii. Ja mitä laajempaa on meininki, sitä paremmin eri tekijät lomittuvat kokonaisuuteen.

    140ärrä

    Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimen

    https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html

    mukaan 100mk vuonna 1974 vastaa 115.92€ vuonna 2023.

    Tuolla aiemmin epäilty juurikäävän leviäminen istutustaimien mukana ei ole uskottava skenaario. Taimessa on hyvin pieni määrä juuria, joten tartunnan saanut taimi tuskin selviää pitkään, ja neliösenttien alalla oleva juuristokaan ei kovin pitkään ja laajalle ole kääpää levittämässä.

    Perko

    Koivukuitu ( kov kp)  15,00 mk  vuonna -74 .  2 metristä pinomitalla. Katsoin sopimuksesta.  Paljonkos se on  muutettuna  umpikuutiona  ja  euroiksi?

Esillä 10 vastausta, 2,741 - 2,750 (kaikkiaan 2,834)