Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

  • Tämä aihe sisältää 2,833 vastausta, 65 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,701 - 2,710 (kaikkiaan 2,834)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo Visakallo

    Mitähän Perko tuommoisen ensiharvennukseen menevän mäntyjen paksuus mahtaa metrin korkeudelta olla? Paksuudet kun tulee yleensä mitattua rinnankorkeudelta, ja siellä se vaihtelee 10-15  cm välillä.

    Jovain Jovain

    Juuristosta kerrottua: ”Juuristo, maanalaisen vankilan unohdettu kärsijä”. Mänty ja koivu säilyttää juuristonsa nyytissä, jos ovat paakussa kiertyneet. Kuusi poikkeaa tästä, oikoo uusia juuria eli kasvattaa juuristoa uuteen asentoon. Keskisessä Suomessa lahosta ei enää ole merkittävää haittaa ja peitteisessä metsänhoidossa raivaus on syytä tehdä korjuun jälkeen. Poikkeaa jaksottaisen ennakkoraivauksesta ja hoitomuotona peitteiseen metsänhoitoon raivaus sopii aina paremmin korjuun jälkeen. Voi olla vaikutusta tälläkin, mutta ei ole myöskään havaintoa lahon leviämisestä taimistoissa.

    Perko

    Mihinkäs ne  visan  faktaluvut haihtui.    Paljonkos noista  on kasvut ja myyntituotot?

    Visakallo Visakallo

    Joko Perko ne unohti, nehän ovat tuolla edellä, ja itsehän ne olit vielä kopioinut!!

    Perko

    Niinhän ne ovat, mutta nyt on liirumlaarumia tullut jo uusia  ja  tarjottu vahvanpuoleisia  seivästarpeita.        About D 12 cm  kasvu on pyöreästi 2,16 litraa  kasvukaudessa.   Mitäs kaikkea me tästä voisimme  päätellä?!!!

    Makarov

    Jk:ssa ne ei kasva sitäkään kun niitä ei välttämättä tule ollenkaan tai oliko se nyt että siinä saattaa mennä se 30-40 vuotta

    Visakallo Visakallo

    Heh, Perkon kannattaisi hieman päivittää tietojaan vaikkapa sen lustonpaksuuden osalta. Ollaan nimittäin täällä Päijät-Hämessä!

    Perko

    Nimittäin , höhölle se laitaa äijän kun  vuosikymmeniä on ollut alle kolmenmotin kasvua hehtaarilla vuodessa iso-osa  metsämaata ja tuotto miinuksella  avustusten varassa.   Jollain muulla olis saanut  ne bensarahat helpommallakin.  Hyvässä hämäläisessä  kasvumullassa ei ole osattu pitää  maasta  kuin kolmasosaa tuottavassa kasvussa.   No,   lohdutukseksi tämähän ei ole ainut  heimo jossa näin on, se on yli Suomen. Tuhannet metsäveljet ovat saman opetuksen uhreja.

    Halusin  tietää millä taidoilla ja tiedoilla  tämä  esimerkilliseksi itseään maininnut hämäläinen  plantaasi   hehkuttaa.

    Visakallo Visakallo

    Ilta päättyi näköjään Perkon osalta siihen vanhaan tuttuun, eli kun argumentit loppuivat, siirryttiin arvosteluun. Keskustelu on toki vaikeaa, kun minä käytän olemassa olevia käytännön lukuja, mutta Perko vain laskennallisia esimerkkejään.

    Perko: ”Hyvässä hämäläisessä  kasvumullassa ei ole osattu pitää  maasta  kuin kolmasosaa tuottavassa kasvussa.” 

    Tuohonkin kaipaisin hieman Perkolta avaamista. Millä tavalla tuon perustelet? Numeroin se olisi toki selkeintä, – onnistuuko?

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Minä kasvatan kesäkoivuja ja toukokuusta heinäkuuhun, ei tule alkusyksyn sykkyrää paakun pohjalle. Isommat koivut oli taimitarhojen puhallus ja metsäntutkimuslaitoksen ammattitaidottomuuta, niile ei ole mitään tarvetta kuin pelloilla missä tarvitaan taimisuojat. Ensimmäiset kesäkoivut laitettiin 5-10cm pituisina jo vuosituhannen vaihteessa. Männyn taimi istutettuna ei menesty näillä seuduilla monessakaan paikkaan eli luontainen ja kylvö on ihan hyviä. Heinäkuussa kun istuttaa niin loppusyksystä se juuri mikä muuten menisi sykkyrälle on jo huomattavan syvällä maan sisällä.

Esillä 10 vastausta, 2,701 - 2,710 (kaikkiaan 2,834)