Kasvualustan saastumista taimitarhoilla juurikäävällä hieman epäilen, kun niissä on käytetty turvetta jossa sieni ei niin hyvin viihdy. Mutta mielenkiintoinen asia tutkittavaksi olisiko tartunta sitä kautta mahdollinen.

Mikä Perkolla on ongelma noissa laskentaesimerkeissä? Avaatko vähän sitä 100% virhettä, jotta minäkin ymmärtäisin?

Olettaisin sinun ymmärtävän, että kasvupaikoissa on eroja, -vai etkö kuitenkaan ymmärrä?

Taimimateriaaleja metsässä on käytetty hyvinkin 60-70 vuoden ajan. Alkuvaiheen taimet (paljasjuuriset) ovat olleet hyvinkin suojattomia vaurioille. Saastuneet kasvatusalustat ja kasvatuksesta aiheutuneet vauriot, ovat hyvinkin voineet toimia taudin/tautien aiheuttajana metsissä. Myös tartunnan saaneina. Tällä hetkellä tilanne on paljon parempi, pottitaimi on paremmin turvassa siihen nähden, mitä aikoinaan taimen kasvatus ja viljely on ollut. Kaiketi näitä asioita on tutkittu ja tutkitaan paljon. Tartunnan saa myös luonnon taimet, mutta että ei tartu istutettuun taimeen, tuntuu vähän poikkeuksellista.

”Ei tartu istutettuun puuhun.” Niin Jovain pitäähän sinun nyt ymmärtää, että se istutettu puu parhailla mahdollisilla ja riittävillä ravinteilla parhaassa kasvupaikasta ja ennenkuin sitä lähellekään kolhitaan, se on huomattavan paksu, sen päältä ei ajeta, sitä ei vaurioiteta kun otetaan sentin päästä toinen puu verrattuna kärsiviin aliskuusiin, jotka ovat hyvin pieniä ja alisteisessa asemassa ilman ravinteita ja vettä. Toinen on, että niinku Perko ei käytä raivaussahaa niin tiheissä tuppaissa yhden saatua osuman, juuriyhteyksien kautta saastuu muutaman metrin alueelta lähes kaikki. Tätä on tutkittu paljon, niiden herkkyyttä sitten runnomiselle. Minä harvennan sekä aliskuusia ja istutettuja kuusia, istutetuista kuusissa ei ole ikinä lahoa toisinkuin aliskuusissa, joissa sitä on merkittävästi erityisesti JK-tiloilla. Istutuskuuset kasvavat 2,25 metrin päässä yksin toisistaan eivätkä taimina tartuta toisiaan niinkuin JK-kuuset.

Voitko viitata johonkin tutkimukseen saastuneista kasvualustoista kun syväturpeisilla alueilla ei tyvilahoa maassa ja turpeenottoalueilla? JK metsässä huomasin, että turvealueilla on kuusissa tyvilahoa mutta se kaikki oli tullut kolhuista ilmasta niihin.

Asia juuri niin kuin Ammatti Raivooja tuolla edellä kirjoitti. Omien kokemusteni perusteella en enää kasvata alikasvoskuusista seuraavaa puusukupolvea, vaan hakkaan ne kerralla pois ylispuuston hakkuun yhteydessä, ja aloitan uuden kierroksen istuttamalla.