Metsäpatologian osaston tutkimuksia ei tänne ole linkittänyt kukaan kun sellaisesta ei pystykkään teillä ole kovin kummoisia kokemuksia. Tahvoseen viitataan usein ja hänkin on sosallistunut kymmenkuntaan jatkuvan kasvatuksen kannattavuuteen liittyvään tutkimukseen mutta niillä ei voi olla pohjaa jos ei ensiksi ole riskit selvillä ja en löytänyt, että olisi yhteenkään riskejä tutkivaan osallistunut. Yhden tilan mittakaavassa riskit näkyvät jo selkeästi käytännössä. Minusta raivaamattomuuden kauppaaminen kertoo, että joko tutkimuksista ei todellakaan välitetä tai riskejä ei hyväksytä bisnekseen koska se veisi pohjan siltä.

Tuosta ei ennakkoraivaustarpeeatahan ei JK kasvattaja päätä ja kone menee silloin kun tyvet on puhtaat. Ensimmäinen syy on se, että kun muokkauspisteeseen yleensä syntyy taimet ja toinen  että kannon vieressä on vähiten heinää aliskasvosta niin kuuset tuppaa syntymään lähellä tyveä. Jovain ei varmaan vain ole tarpeeksi raivannut, että ymmärtäisi, Perkosta puhumattakaan. Ja jos et tee ennakkoraivausta, minulle on käynyt hyvin selväksi, että kun kolhitaan ihan vieressä kasvaneet kuuset niin mikä niihin tulee. Isojen puiden juurten päälle mielellään tulevat kuuset ovat alttiita koska niissä kohdissahan sitä vettä ja ravinteita on taatusti vähiten. Ja ajourilla missä voisi olla parempi on heinä, paju, hieskoivu, pihlaja vattu ym.

Metsätilojen hinnat ovat selvästi alakanttiin, jos nettotuotto on 800€/ha/a.

Hieman epäilyttää Perkon ja Jovainin jutut. Olisivat hiljaa ja ostelisivat kaikessa rauhassa runsaasti metsätiloja sekä jalostaisivat ne parempituottoisiksi jk-metsiksi. Ehkä ovatkin myymässä tilojaan ja yrittävät vedättää hintaa ylospäin.

AR: Tutkimusta lienee myös taimimateriaaleista, vuosikymmeniä on tutkittu taimien tuottamista taimitarhalla ja metsitykseen liittyviä vaiheita eri tavoin. Mahdollisesti myös tuohon maan-nouseman ja tyvitervaksen saastumiseen liittyvää. Aina paljasjuuritaimista nykyisiin kasvualustansa puolesta, sanoisinko kasvitautien puolesta puhtaisiin (kasvuturve) pottitaimiin. Paljasjuuritaimet olivat vielä joskus 70 luvulla juurivaurioille altistettuja ja niin olivat myös välivaiheen taimet, kuten kuutiopaakkutaimet, juurien leikkaaminen ja typistäminen jne. Missä määrin mahdollisesti saastuneista kasvatusalustoista ja taimille aiheutetut vauriot, ovat voineet aiheuttaa tartuntoja metsiin. Ja toisin päin vaurioituneina, ovat olleet alttiita tartunnoille.

Jovain, tarkoita männyn alle tuleville kuusille tulevaa tyvilahoa, minähän en isoja mäntyjä kaada. Minä näen vain saastuneiden luonnollisesti tulleiden aliskuusten vieressä isoja kuolleita mäntyjä. Niinkuin aiemmin sanoin, että istutuskuusikoisa en törmää istutuskuusissa ollenkaan tyvilahoon, pelkästään hakkuussa ”säästyneisiin”, joissa on tyvilahoa. Varmaan istutuskuusikoista ja ennakkoraivauksista alkaa olemaan jo lähelle tuhannen hehtaaria molemmista takana.

Riippuen tutkimuksesta niin tyvilaho tarttuu kuusien kun ne on 2-10cm. Minä näen 3-4cm pienimmät mitkä saa sen juuriyhteyksien kautta. Mistä keksit, että ne saa jo taimitarhalla ja tukeeko sitä mikään nykyajan tutkimus? Käytäntöä ei tue ollenkaan, sen boin vakuuttaa? Vai mitä, että keksit?

En epäile, etteikö jk olisi mahdollista, kyllä se varmasti on, jos kasvatetaan kuusta ja tehdään tarvittavia hoitotoimenpiteitä. Se mitä kyseenalaistan, on täällä esitetyt 600-800€/v/ha jatkuvat tuotot, jotka edellyttävät puustolta tietysti vahvaa kasvua myös silloin, kun ne kasvavat suurempien varjossa. Toinen kyseenalaistettava asia on hoidon tarpeettomuus, ikäänkuin puu juuri oikealla tavalla ammattitaitoisesti katkaisemalla määräisi tilalle kasvavan puu- ja kasvilajin, ilman taimivaiheessa kilpailevaa kasvustoa. Jotta tuollainen olisi edes kaukaisesti teoriassa mahdollista, pitäisi puiden kasvaa jollain tietyllä säännöllisellä tasavälillä ja geneettisen (kasvuun vaikuttavan) variaation olisi oltava pieni. Tällainen jk-metsä kyllä alkaisi varsin vahvasti täyttämään pelto-käsitteen määreet.

Ja pidemmän päälle hommaa kuitenkin sotkisi vääriin paikkoihin pudonneet ja väärällä siitepölyllä hedelmöittyneet siemenet.