Sopimusurakoitsijat ja kumppanit asettavat sulkua keskusteluun, se on poikkeuksellista ja aiheet vastenmielisiä heille. Ennakkoraivaukset sopisivat paljon paremmin ja isännyys korjuun ja hoidon markkinoilla   meittin metsässä.

Nyt kun olen jo paljon nähnyt tätä JK tilaa niin kaikilla kovemmilla mailla missä on yhtään jäänyt ennakkoraivaamatta edellisessä JK hakkuussa niin näkyy kanto, kuusesta kolhu ja sitä myöten laho. Lahoa on vähän siellä missä suopursu kasvaa. Tosin kuusten pituuskin on lyhyt ja tulevaa kasvua ei tule olemaan. Eli laho on aika kokonaisvaltaisesti läsnä koko tilalla sekä kasvamattomuus. Isommasta kuusikosta jokanoli tukkikokoon jo kasvanut aliskasvoksesta löytyy paljon palokärjen reikiä.

Nyt kun Perko sanoo, että wi ole raivannut aliskasvosta pitkään aikaan ja alkanut JK:h sen jälkeen niin mistä Perko tietää mikä on raivaamattomuuden merkitys JK hakkuussa? Onko Perkolla joku vastuuvapauslauseke, että ei korvaa kun metsän terveys menee pilalle? Mitä Perko vastaa jos joku kysyy, että pitääkö ennakkoraivata?

Tuolla JK tilalla sekään ei pelasta koska pitkät puut kolhii aliskasvosta jokatapauksessa mutta sillä saa koneen houkuteltua paikalle.

Jos olisi tilanne, että joku yksityinen kysyisi JK ennakkoraivausta niin tosiaan jo pelkästä ideasta kieltäytysin koska en aio olla osa ongelmaa enempää kuin pakko.

Mä en usko, että kuusenistutusalueilla sitä on täälläkään kun en ole tavannut ja männiköissäkään sitä ei olisi jos siellä ei alla ei kasvatettaisi aliskuusia, jotka imuroi sitä. JK levittää sitä ja imuroi itseensä, jonka minä käytännössä huomaan myös. Tästä on myös selkeää tutkimusnäyttöä. Jos ei tee raivausta JK tilalla, voiko tietää mitä siellä todella tapahtuu? Enhän minäkään tästä muille kerro kuin teille, ne elää valheessa, jotka näitä raivaa, lienee selvä.

Mitä mieltä Jovain olet Arvo Kettusen ohjeesta, että kuuset pitää mäntyjen alla kasvattaa harvassa, 200 tainta, että niihin ei tule lahoa? Onko sinusta riittävän harvassa? Minusta voisi olla harvempikin.