Minä puhun metsätilan käsittävästä tuotanto yksiköstä joka perustuu oikeanlaiseen kehitysluokka rakenteeseen. Yritystoimintaa ei voi rakentaa toiveisiin mutta totta kai metsätilalla käytetään luontaista uudistamista aina siellä missä se on järkevää.

R.R on ihan hyviäkin esimerkkejä joita kannattaa varmasti itse kunkin välillä pähkäillä ja kokeilla. Näin olen itsekiin tehnyt kun on semmoinen mahdollisuus.

Jk-uskovaisten toivelista hupenee jo taimettumista odotellessa ja kato jatkuu tulikaatojen astuessa mukaan kuvioihin. Tuulikaadot ovatkin sitten erinomainen lisääntymisalusta kirjanpainajille ,jotka tekevät tukkipuista vähäarvoista energiapuuta. Kyseisen kehityksen varmistaa usein toistuvat hakkuut 10-15 vuoden välein ja korjuuvauriot niiden yhteydessä.

Perko voi vastata ,mikä on tuottoprosentti edellä mainitussa tapauksessa.

”…Aukon istutuksen seuraavat 10 vuotta…”

Ei pelaa perkolaisen järki vaikka voissa paistaisi: eihän keskenkasvuista puustoa lasketakaan kassaan, mutta sen korjuu on lähentynyt sen 10 vuotta, joka sitten tuottaa.

Eihän keskenkasvuista puuta lasketa kassaan, mutta vaihtoehtoisen jk lasketaan. Joskus 70 luvulla rauhoitetut metsät tuottavat vielä tänäkin päivänä, ovat uusiutuneet ja tuotto jatkuu edelleen. Jotain on tehty oikein ja oliko kysymys suuremmasta riskistä, kun väitetään, ”että uudistaminen on epävarmempaa luontaisessa uudistamisessa ja jk:ssa”. Tuskin näin voidaan määritellä, ollaan kuitenkin aika paljon äärellä, sillä luontainen vaihtoehto katsotaan onnistuvan ja on suhteellisen riskitöntä, siellä missä edellytykset ovat olemassa. Mutta jos jk:ta käytetään yleismenetelmänä ja tavoitellaan suunnilleen kaikkialle, ilman tarkempaa määrittelyä, epäonnistumisen riskit ovat olemassa.

Seuraavaa aivopierua odotellessa.  Parhaat tuotot ovat tulleet harsintametsistä. Ei määrämittaan harsituista, mutta julkilausuman jälkeen hoidetuista jk metsistä. Viranomaisen rauhoittamista metsistä ja metsänomistajan edunvalvonnan suosituksilta säästyneistä metsistä. Vaihtoehto olisi ollut avohakkuu, katkos puuntuotossa ja vuosikymmeniä kestävät hoitotyöt. Työn määrän näkee siinäkin, kun vanhat kuusikot uudistaa avovaiheen kautta.