Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,641 - 2,650 (kaikkiaan 2,667)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo

    Mistäs se neljäkymmentä vuotta taas sieltä Perkon tekoälystä putkahti?

    Makarov

    Hyvin hoidetulla metsätilalla voidaan hakata kasvun verran vuosittain puuta ja se on kaukana keskimääräisestä tulosta. Esim.7m3 kasvulla vuosituotto on jaksollisessa 350€/ha. Kun taas jk:ssa tuotto on 3m3  keskikasvulla 170€/ha. Kun pinta-alaksi laitetaan 1000ha luvut ovatkin jo 350 000€/Vuosi jaksollisessa ja jk 170 000€/Vuosi.

    Visakallo

    Juuri näin, kuten Makarov tuossa edellä kirjotti, asia menee. Hoidetun jaksollisen metsätilan tiedoissa ei ole mitään kiisteltävää.

    Perko

    Miun pittää käyttää  kaikki äly mitä vaan on,   huomaan, on näyttöä etteivät ole  kai kaikkea käyttäneet.  Elä visa  siekään suotta säästele luonnon lahjojasi.

    PS :  Älykäs istuttaja  muuttaa Macarowin  taimikon 20 vuoden jälkeen 140 m3  tietysti seteleiksi.

    Käytän Hartolan  aikaa  ja kalenteria.  Hokasin siellä on  nopeus noin kolmekertaa suurempi kuin  muualla  tundrahämärässä, eikä vanhuus tule  kohtapuolinkaan!

    Jovain

    Hoidetuissa jk metsissä tulos on toisenlainen, yltää jaksottaisen tuottoon, tuskin on syytä aliarvioida.

    Visakallo

    Kerrohan nyt Perko, mistä se 40 vuotta taas tuli?

    A.Jalkanen

    Sauli Valkosen esitelmästä jäi mieleen ERIKA-kokeiden keskimääräiset kasvut kuusikoissa: jk-koealoilla 6 m3 ja jaksollisissa 7,5 m3. Nämä luvut siis pitkäaikaiskokeista ilman jalostushyötyä. Eli ero oli 1,5 m3 per hehtaari ja vuosi joka on 25 prosenttia (1,5/6). Lisätään tähän jalostushyötyä saman verran, niin tuotos voi olla parhaassa tapauksessa 50 prosenttia suurempi. Ollaan lähellä Makarovin laskelmaa.

    Taloudellisesti molemmat vaihtoehdot voivat olla yhtä hyvät. RR osannee selittää miksi näin. Metsätalouden päätöksenteko on tietenkin paljon muutakin kuin nettotulojen maksimointia. Varmuuteen pyrkivä metsänomistaja harrastaa metsänviljelyä, riskinottaja  tekee luontaista uudistamista ja jatkuvaa kasvatusta. Suurempaan tuottoon liittyy tässäkin suurempi riski, jos pitää paikkansa se havainto, että uudistuminen on epävarmempaa luontaisessa uudistamisessa ja jk:ssa. Metsätuhoja on molemmissa malleissa joten niistä ei synny merkittävää eroa. Monitavoitteinen päätöksentekijä huomioi myös luontoarvot, riistan, vesistöt ja niin edelleen.

    Metsuri motokuski

    Tarkoitin tuolla faktan tarkistuksella lähinnä jatkuvan kasvatuksen osuutta. Siitähän ei ole vielä mitään mitattavaa tietoa ollut. Nythän niitä vasta ollaan muodostettu koealoja erilaisiin metsäpohjiin. Se että perkolla ja jovainilla on siitä erinomaiset tulokset niin eihän se kerro kuin kahden henkilön tilojen tilanteen. Jovainista ei voi oikein todeta mitään kun mielipide jostain asiasta säilyy juuri yhden virkkeen verran. Seuraavassa se jo tulee kumottua.

    A.Jalkanen

    Katso Mm YouTubesta hakusanalla Sauli Valkonen. Löytyy kaksi esitelmää vuodelta 2022 josta äsken siteerasin luvut. Koealat on perustettu 1990-luvulla ja niissä on tehty jo 3 hakkuuta. Itse katsoin Metsähallituksen seminaarin mutta sama asia on WWF:n seminaarissa.

    Perko

    Mie  oon RR kanssa samaa mieltä siinä,  se oli jotenkin näin, osaaminen ei aina näy koulutuksen mukana.   No , jätän pähkäilyn teille millä keinoin saa  aukon räjähtävään tuottavuuteen ?  Nyt se näyttää erityisen heikolle.

    Myyntituloja  ei muistaakseni ollut  ERIKA koaloissa käsitelty eikä  jatkuvaa  parashintaista tukkipuunkasvatusta.   Tietoa on  Suomessa ja  maailmalla  tutkittuna   mopokuskille ja muillekin   mittaus mappeja  metritolkulla, hyllyt pursuaa!

Esillä 10 vastausta, 2,641 - 2,650 (kaikkiaan 2,667)