Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,621 - 2,630 (kaikkiaan 2,673)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Mie  oon verottajan  puolella kun   kerron pysähtyneisyydestä. Siellä on mitattu ettei  keskimääräiset hakkuutulot mo: lle   ole lisääntyneet  aukonpidolla.  Nyt  voi  muita tuottavampia  oppeja  käyttää niin  on perin  typerää  jatkaa  sitä.  Metät kunnossa  sinä  ” Reipas mies voi ihan rohkeasti”  kantaa säkillä edelleen valoa.

    Puuki

    Jk ei ole se tuottavampi tapa. Teillä jää puustopääoman kulut laskematta mukaan menoihin.  Päätehakkuussa se raha laitetaan töihin tuottamaan lisää. Perko on pysähtynyt 60-luvulle jk-oppeineen.

    Visakallo

    Puuki kiteytti asian hyvin. Perko on jostain syystä jäänyt täysin ulkopuoliseksi nykyaikaisesta metsänhoidosta. Puheet 100 vuoden kieroajoista, 60 vuoden iässä tehtävästä ensiharvennuksesta, 40 vuoden hakkuuväleistä, yms. todistavat tämän. Lisäksi käytännön kokemukset metsänhoidosta loistavat poissaolollaan.

    mehtäukko

    ”..Mie  oon verottajan  puolella kun   kerron pysähtyneisyydestä..” eikä ketään haittaa kun pysyt siellä.

    Vetoaminen Verottajan tilastoihin joissa ei puhutakaan käyvistä arvoista tai markkinahinnoista vaan keskimääräisistä verotusarvoista, jäädyttää perkolaisen pihalle todellisuudesta. Esim. p-alaveron aikaisena ollut metsämaan verokuutiometrin raha-arvo oli vain nimensä mukainen lukema.

    A.Jalkanen

    Jean S, kuinka paksu on nevan turvekerros? Jos taimia on nyt 5 cm välein, siellä todennäköisesti alkaa itseharveneminen, joka auttaa raivaajaa hieman. Kuulostaa kohteelta jossa hirvien kohtuullinen laidunnus voisi olla hyödyksi, eli kannattaisiko kohteeseen asentaa hirville nuolukivi?

    Mielenkiintoista nähdä kuinka pitkään puut pärjäävät pelkän tuhkan avulla. Jos kasvu taantuu, tuhkan levityksen voi toki uusia. Puulajeissa on onneksi varaa valita männyn, hieskoivun ja rauduskoivun välillä taimikonhoidossa ja harvennuksissa. Mäntyjä ei varmaan saa kasvamaan koivun kanssa samassa tahdissa? Tuhkalannoituksesta paksuturpeisilla soilla on varmaan tehty tutkimuksiakin, joita Jean S voisi etsiä esim. Metsätieteen Aikakauskirjasta.

    Perko

    Jaksottainen metsänkasvatus tarjoaa muutamia etuja, mutta sen heikkouksia on syytä tarkastella tarkasti, erityisesti verrattuna  jatkuvan kasvatuksen vuoden  500-700 € / ha -tuottavuuteen nopeutettuun kassavirtaan.

    Yksi merkittävä heikkous on se, että lopunvuosikymmenillä jää laskematta suuri  jopa 400 m³ puustopääoman kulu ja tuhonriski, mikä vaikuttaa odotuksen kanssa taloudelliseen tulokseen. Päätehakkuussa saatu raha voidaan käyttää tuottamaan lisää, mutta se edellyttää, että hakkuut ja kasvatustyöt on suunniteltu huolellisesti ettei ne  hävitä lopullisesti tulosta.

    Selluteollisuuden  hyödyksi tasaikäisten metsien kuitupuun myynti voi tuottaa haasteita aloituskulujen jälkeen. Kuitupuun markkinahinta on usein alle tuotantokustannusten, ja se tietysti vaikuttaa metsänomistajan taloudelliseen tilanteeseen negatiivisesti. Lisäksi alaharvennukset voivat aiheuttaa juurivaurioita ja kolhuja, mikä puolestaan lisää riskiä laho- ja tautitilanteille.

    Erityisesti tuulentuhot, kuten Asta-myrskyn aiheuttamat vahingot, ovat merkittävä huolenaihe, ja net kohdistui juuri sellaisiin kohteisiin, joissa oli tehty alaharvennuksia. Tämä lisää metsänhoidon riskejä ja voi heikentää metsän taloudellista tuottoa.

    Heikko keskimäärin vuosituttavuus Suomessa (120 € / ha) on myös ongelmallinen, sillä se voi johtaa pitkäaikaisiin taloudellisiin menetyksiin metsänomistajalle ,tuotantojaksot ovat 60 – 100 vuotta . Jaksottainen metsänkasvatus vaatii jatkuvaa seurantaa ja kokonaisvaltaista aluskasvillisuuden hoitoa, jotta metsän terveys ja tuottavuus säilyvät. Kokonaisuudessaan jaksottainen metsänkasvatus voi olla rasittavaa, ja sen heikkoudet on hyvä ottaa huomioon ennen päätösten tekemistä.

    A.Jalkanen

    Kirjoititko Perko tämän vai kopioitko jostain?

    Perko

    Mie sen kirjoitin  ja ajoin oikolukijalla virheet hiiteen, Minuu vaivaa lukihäiriö enkä näe omia virheitä kuin seuraavana päivänä tekstistäni,  muita töppäyksiä tuskin milloinkaan.  Nyky  virheenkorjausohjelma ja oikolukijat ovat AI -algoritmeineen  hieno juttu miulle.   Tein  ”leipä jutun”  teidän antamista aiheista, kiitos kuuluu; Puukille,  Ranelle, Timpalle  ja Annelille.

    P S .  Miulla on  vanhastaan kirjallisuuskoulutus, osaan  tunnistaa tyylilajit  ja monta kirjailijan juttua  on täyttänyt muistini nimien kanssa.   Miljonääriksi kisassa  helpoimmat ovat  kirjallissuden lukitukset.

    A.Jalkanen

    Perko annoit siis tekoälylle meidän jutut ja se kirjoitti niistä tiivistelmän? Ei siinä mitään, tyyli vain tuntui erilaiselta kuin tavallisesti.

    Visakallo

    Heh, mistähän se Perkon tekoäly mahtoikaan taas poimia tuon 60-100 vuoden kiertoajan?

Esillä 10 vastausta, 2,621 - 2,630 (kaikkiaan 2,673)