› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 9 vastausta, 2,611 - 2,619 (kaikkiaan 2,619)
1 2 3 … 260 261 262

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 29.11.2024, 11:28

    Raudus voi onnistua ohutturpeisella turvekankaalla.

    Alikasvos on laho jos se on saanut tartunnan kasvupaikaltaan eli isommista puista tai lahoavista kannoista. On muitakin lahottajasieniä, kaikki ei ole juurikääpää, esim. mesisieni.

    Jovainille vielä kerran: metsälain pohjapinta-alan alaraja on lakiraja, jonka alle ei saa jk-poiminnassa mennä. Se ei ole suositus!

    Timppa 29.11.2024, 11:59

    Saattaisi rauduskin menestyä, mutta ne hirvet.  Karhunsammal saattaa aiheuttaa sen, ettei  luontaista taimikkoa synny ja istutustaimet katoavat ns parempiin suihin.

    Ammatti Raivooja 29.11.2024, 12:15

    Isoimmat puut ja kannot levittävät ison määrän itiöitä josta juuurenniskaan tai alas osuman saaneet aliskasvokset saavat sen ilmasta. Seuraava tapa on saada tiheässä kasvavasta ryhmästä juuriyhteyksien kautta kun joku aliskasvoksista on vaurioitunut. Eikö ollut näin, että tyvilaho ei viihdy turvemaassa? Mutta ilmasta voi tulla puihin. Kuivilla kankaalla on enemmän maasta saatua tyvilahoa kuin ilmasta kuusialiskasvoksella ja sielläkin todella herkästi tulee ilmasta vaurioituneisiin.

    On kurjaa katottavaa JK tila kun tietää mihin suuntaan se on menossa. Minä mahdollistan vain hakkuun, en poista jokaista lahottunut aliskasvosta eikä isompia pystyisikään. Nyt ei lohduta Perkon ja Pukkalan ajatukset, että ihan hyvin voi raivaamatta koneella survoa ja kaikki vaurio vaan on plussaa.

    Turvesuollakin voi kasvattaa rauduskoivua ja tulee luonnostaan turpeennostoalueille kun ojitus on kokoluokkaa iso. Siellä missä ei ole luonnostaan niin tarvii vaan ihan todella isot ojat.

    A.Jalkanen 29.11.2024, 12:51

    Kun ojitettu suo on meillä yleensä jo muuttunut turvekankaaksi niin niillä myös tyvilahoriski lienee jo lähes samaa luokkaa kuin kivennäismailla. Sanotaan että raudus vaatii turvemaalla juurilleen pääsyn kivennäismaahan, mutta sitä en tiedä voiko pääsyn vaihtoehtona olla tuhkalannoitus.

    mehtäukko 29.11.2024, 16:15

    ”..En ole mikään jk:n ihailija. Olen aina toiminut / joutunut toimimaan jaksottaisen kasvatuksen pelisääntöjen mukaan. Paitsi omassa metsässä. Siellä tulee kaadettua vuosittain tukkikoivuja polttopuuksi ja jäljelle jää niiden alle syntynyttä virkeää nuorta kuusikkoa…”

    Tämähän ei nyt olekaan jk:ta…

    Perko 29.11.2024, 19:08

    Metsän paljaaksihakkuun pysähtyneisyys pittää ottaa opiksi.

    Metsän aukot symboloivat myös mahdollisuuksia, mutta samalla ne voivat edustaa pysähtyneisyyttä ja muutoksen pelkoa (vertaa cccp ,p-korea ) . Perinteisesti puuston aukot ovat olleet hetkiä, jolloin luonnon kiertoa pysähtyy, ja ne vaativat erityistä huomiota ja osaamista. Samoin koulutuksessa on riski, että vanhat opetusmetodit ja -sisällöt jäävät pysähtyneiksi, eivätkä vastaa nykyajan tarpeita tai tulevaisuuden haasteita. Nykyisessä liiketoimintaympäristössä yritykset, kuten Google, etsivät jatkuvasti uusia keinoja ja innovaatioita – paikka, jossa ennakoitua tietoa on saatavilla ja jatkuvuus on nähtävissä, on elintärkeä.

    Aukon käyttö vs. jatkuvakasvatus -kysymyksessä voimme miettiä, kuinka voimme hyödyntää metsän aukkoja tehokkaasti; voimme tehdä niin, että opimme myös niistä hetkistä, jolloin asiat pysähtyvät. Onko meidän syytä ”lainailla” vanhaa tietoa, vai voimmeko kehittää uusia, jatkuvasti kasvavia käytäntöjä, jotka tukevat meitä uusien haasteiden kohtaamisessa?

    mehtäukko 29.11.2024, 20:49

    Metsän kasvatusmenetelmissä cccp ja p- korea ei ole mitään yhtäläisyyttä muutoin kuin roistovaltioiden sosialismi- haamun uhka.

    En ymmärrä väitettä -pysähtyneisyys jaksollisen sadonkorjuun jälkeen, kun vain siinä toiminnassa on monien hehtaarien kuvio mahdollista saada täystiheään taimikkoon ”sormia napsauttamalla” päivissä.

    Jk:ssa se voi olla 30 vuotta ja puolentoista metrin tatit siellä täällä…! Missä on pysähtyneisyys?!

    Perko 29.11.2024, 21:10

    Jo valkeni ukolle yks kohta :”En ymmärrä väitettä -pysähtyneisyys ”. sitäkään …   siitä se lähtee!

    Metät kunnossa! 30.11.2024, 02:35

    Mieti Perko ihan itse. Olisikohan tarinallesi nyt The End. Reipas mies voi ihan rohkeasti lopettaa potaskan jauhamisen aukon tuoton keskustelussa. Ole mies!

Esillä 9 vastausta, 2,611 - 2,619 (kaikkiaan 2,619)
1 2 3 … 260 261 262