Aukon tuottomenetelmät

Poiminta paljaaseen maahan, no sellaistahan ei ole, kun poimintaa ei voida tehdä avoalueelle. Jovain tarkoittaa että poimintaa ei kannata tehdä ellei ole valmiina erirakenteinen metsä tai vähintään taimia alikasvoksessa. Joskus kasvusto on kuitenkin niin tiheä esimerkiksi nuoressa kuusikossa että alikasvos puuttuu kokonaan. Silloin uudistumispotentiaalin näkee vasta kun metsä on harvennettu.

Ei kannata rajoittaa minkään laillisen menetelmän käyttöä liikaa, esimerkiksi vain valmiisiin taimistoihin. Ei kannata rajoittaa myöskään reheville turvemaille ja suojakaistoille. Kannattaa käyttää siellä missä edellytykset on sen aikaa kuin ne on, jos omistaja niin haluaa.

Kai täällä kuitenkin saa antaa omasta mielestään asiallisia neuvoja Jovain ja Perko? Ei niitä neuvoja tarvitse noudattaa!

Jälkihoidosta puheen ollen kannattaa jk-väen pistäytyä tiluksillaan toteamassa viimeisen myrskyn aiheuttamat vahingot. Onko vielä tarpeeksi puita pystyssä ,vai”pääseekö”jo tekemään tuulen tuivertaman raiskion aukoksi. Veikkaan ,että moni hyppää jaksollisen menetelmän kannattajaksi ihan suosiolla nähtyään tulevaisuuden unelman maassa pitkin pituuttaan.

Olen nyt raivaamassa JK tilaa, samanlaista kuin Kujalan ja Arvon kuvissa. Puolukka-mustikka-suopursu tai puolukka-mustikka-heinä. Tutut ongelmat kun katselee ympärilleen ja sitä mitä on tekemässä. Vain kuusi ja hieskoivu uudistuu männyn alle. Ensimmäisen harvennuksen kokeneet kuuset on ihan ok kuntoisi, mutta toiseen harvennuksen jälkeen vähänkään ohuemmalla turvemailla alkaa olla tyvilahoa vaurioituneista kuusialiskkasvoksissa ja isommissa. Osa on taas sitten sellasta, että kokemus ja vilkaisu ympärille riittää toteamiseen, että eivät tule kasvamaan ja ojien tukkeutuminen ja kunnostamattomuus ei tule ainakaan auttamaan. Isojakin mäntyjä on kuollut ja tyvilahokuusien vierestä. Ja tämä ei ole joka kohdassa ensimmäinen JK raivaus.

Vaikka alusta asti tehtäisiin JKhn tähtäävää metsänkkasvatusta niin ne ongelmat on ja pysyy ja JK porukka keksii aina syyllisen ja vian muualta kuin siitä, että se ei vaan toimi. Tämä tila tulee menettämään radikaalisti puuntuotantokyvyn, mutta sellasta se on.

Ihan hyvää sontaa mutta miten ennakkoraivaamattomuus vielä parantaisi tilannetta jos ennakkoraivauksesta huolimatta tilanne ei muodostu hääppöiseksi? Ollaanko me nyt yhdessä kohdattu haaste mille emme voi mitään?

Kerron myös kohtaamistani pilalle menneistä metsistä kaunistelematta ja vankalla kokemuksella aliskasvosten raivauksesta ja kunnosta. Otetaan esimerkki mihin törmätään monesti on kun tehdään kuusikon päätehakkuu niin ennakkoraivaustarvetta ei yleensä ole niin vieressä voi olla koivua, jonka alla kuusta ja ne otetaan samalla kertaa säästäen aliskasvos. Nyt ne lähes kiinni koivuissa kasvavat kuuset vaurioitetaan samalla ja kun takaisin tullaan taimikonhoitovaiheessa niin tuhot käy ilmi. Ei ole 1 tai 2 kertaa kun tilanne on aina tämä.

Toivottavasti nukut yösi hyvin kun kauppaan tätä raivattomuutta pahaa aavistamattomille hölmöläisille.

Onko sillä väliä. Nämä kaksi ketjuahan on ollut samanlaista alusta alkaen.