Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 2,326)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo

    Mitä Jovain esittää tilanteen korjaamiseksi?

    Perko

    Puuki ,   nyt  vertaillaan aikaa vastaan, voit laskea pelkkää aukon jälkeistä kassavirtaa ja sen tuottonopeutta.

    A.Jalkanen

    Puolet tuotoksesta puolessa ajassa pitänee paikkansa kun puhutaan tuotoksesta (m3), mutta kun puhutaan tuotosta (€) tilanne muuttuu. Kiertoajan loppupuolella euroja kasvaa paljon vinhemmin kuin alkupuolella. Jos Perko muunnat kasvun euroiksi näet eron.

    Perko

    Harmillinen juttu kun se loppukiihdytys ei riitä.. Siitä oli harjoitus  jossa laskitte tunturin yli polkupyörän keskinopeutta.    Tässä on samasta syndroomasta kyse. Silloin Timppa ratkaisi tehtävän ensimmäisenä  oikein.

    A.Jalkanen

    Minun laskelmieni mukaan loppukiihdytys riittää jos lasketaan euroja. Tämä johtuu siitä, että loppupuoliskolla tuotetaan lähes yksinomaan tukkipuuta.

    Perko

    Niin  laskee moni muukin kun ei  ymmärrä alun tappion merkitystä.   Konsernin ekonomit sen ymmärsi.

    Puuki

    NNA:n laskennalla loppupuolen vähäisempi vaikutus näkyy hyvin, kun tulot ja menot diskontataan nykyhetkeen.  Silti jk häviää useimmissa tapauksissa (Etelä – ja keskisessä Suomessa) normaalikoroilla laskettaessa tasaikäiselle kasvatukselle.    Toinen vastaava tapa laskea kannattavuutta on prolongaaminen jossa lasketaan korkoakorolle eteenpäin. Lopputulos on suhteessa sama kuin NNA-laskennassa saataisiin.

    Visakallo

    Minkä Perko näkee syyksi siihen, ettei metsäyhtiöt, eikä muutkaan suuret toimijat ole vieläkään valinneet jk:ta metsiensä kasvatustavaksi, vaikka heillä varmasti on laskutaistoista väkeä ohjaamassa päätöksiä metsänhoidon suhteen?

    Reima Muristo

    <p>Visva ei sitten tiedä että ns. suuret ovat selluyhtiöitä, heillä sitten on oma tyyli arvostaa sellupuu.</p>

    pihkatappi

    Ainakin Upm käyttää paljon jatkuvaa kasvatusta. Perusteena voi olla kustannusten vähentämisen lisäksi Fsc-sertifikaatin velvoite. Esim korvissa tavoitteena on ensisijaisesti jk ja kyllä tuota kangasmaillakin tehdään. Aika näyttää miten toimii, varmasti mittailevat vuosikymmenten saatossa.

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 2,326)