Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 7 vastausta, 2,581 - 2,587 (kaikkiaan 2,587)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Ammatti Raivooja

    Niin, ojat tukkeutuu, isot männyt haihduttavat ja kun haihduttavat isot puut poistetaan niin turvekerroksen päällä vanhat kuuset eivät enää kasva. Tarvittaisiin taas avohakkuu, ojien kunnostus ja viljely männylle. Tämä on sitä JK:ta mitä kokoajan halutaan.

    Jovain on ihan oikeassa, että tooodella pitkiä aikoja voidaan mennä ilman avohakkuuta meillä on tälläinen 60-luvulla tehty kuusialiskasvosmetsä. kun muisti ulottuu 70-luvulle milloin ostettu ja aloitettu tehometsätalouden. Vielä 15 vuotta sitten isot männyn kannot näkyivät vielä, nyttemmin hävinneet. Kuuset ensiharvennettiin kun varmaan se 50 vuotta on tullut mäntyjen poistosta. Kaikki hieskoivut otettiin myös pois, kun eihän silti ole täydellisillä väleillä kun luonnostaan syntyneet. Siinä on oikea JK:n varoitusmetsä. Maassa ei ole vikaa kun urat alko kasvaa vattua ja naapurilla kasvaa isoja mäntyjä samassa kohdassa.

    Kyllä kuusialiskasvoksen hyödyntäminen männikössä on sitä JK:ta mitä Arvo Kettunenkin harrastaa. Minun mielipide on, että sen edellytykset ovat hyvin ojitetuilla alueilla ojan penkoilla.

    Jos ollaan JK tilalla niin kuka niitä hoitaa kuntoon? Sen ymmärrä, että JK puoskari sanoo, että jaksollinen kasvattaja ei osaa JK:ta mutta sitten, että JK ei osaa JK:ta niin kertoo jo, että ei toimi.

    Metsuri motokuski

    Olen vahvasti erimieltä tuosta ammatti raivoojan patsashankeesta Kärkkäiselle. Ammatti raivooja taitaa seistä tukevasti kivennäismailla ja huoli vesistöjen tilasta ei häntä huoleta. Minua se huolettaa… Tuosta kärkkäisen hankkeesta voisi todeta että jos hänen suon ojitushanke lisää alapuolisen vesistön rehevöitymistä ja humuspäästöjä niin vahingon korvausvelvollisuus tulisi määrätä. Nämä metsä- ja suo’ojitus hankkeet ovat siinä mielessä erikoisia hankkeita että mitään seurannaisvaikutusta niiden haitoista ei koskaan määrätä. Metsänomistaja saa vetää lähes minkälaiset ojat mihinkin kun tekee silmän lumeeksi joitain selkeytysaltaita tai pintavaluutuskenttiä. Milloinkahan minäkin saisin ihan laillisesti tyhjentää tuon paskakaivon tuohon ohi virtaavaan puroon.

    Jovain

    Ei toimi AR, sen se vaatii. Avohakuun, ojien kunnostuksen ja metsän uudistamisen männylle. Tämäkin voi olla jk:ta, ainakin tulevaa metsänhoitoa. Kuusi ei soilla menesty, ei ainakaan kasvatuspaikoilla, joissa seisova pintavesi vaivaa. Korvilla menestyy paremmin ja ojanpenkoilla, niin kuin kerrot. Kertomasi alueet ovat männylle ominaisia ja pitäisi Etelä Suomessakin männyn kasvatusta suosia. Liikaa mennään kuusella ja männyn kustannuksella. Sen näkee viimeistään metsän myöhemmässä kehityksessä, mänty menee kasvussa kirkkaasti edelle. Metsät kuntoon, mutta vesistöjä pilaamatta.

    mehtäukko

    ”..Mutta (jk) tutkimus ja muutamat harrastajat täällä voivat hyvin…”

    Muutamia harrastaja ollee tasan 2. Ja jk-tutkimus joka on ollut muutamaan otteeseen täälläkin esitettynä, antoi tuloksen että on keskimäärin 20-25 % heikompi tuottoisempi kuin jaksollinen.

    Hyvin pyyhkii.

    Mitä tulee MKärkkäisen kuvan perusteella kivennäissuon ojitukseen, ansiomerkkihän olisi myönnettävä. Moni ahne lorvikatarin vaivaama ei edes uudista hakattua alaa, mutta hän aloitti nollasta.

    A.Jalkanen

    Suoseuran tilasto kertoo että reheviä ruoho- ja mustikkaturvekankaita on reilu kolmannes ojitusalueista, tässä ehkä mukana vain metsämaa? Nuo koivu- ja/tai kuusivaltaiset ojitusalat ovat niitä joissa jk saattaisi parhaiten toimia. Vai mitä mieltä on Jovain; jk käy kaikkialle?

    mehtäukko

    Jojovainhan jo on aiemmin kehunut että ”käy kaikkialle”. Ja saa kantaa litteää rahapussia.

    Ammatti Raivooja

    Nyt raivaukset JK tilalla ovat edenneet kovempaan päähän, jossa ei ole kuin muutamia kymmeniä senttejä turvetta. Sitten on savea vähän soraa alla. Vieressä on nimittäin siemenpuita, kuusenhattaroita ja maata on muokattu. Näköjään maanmuokkauskin kuuluu JK:h kuka nyt ajattelisi, että ilman sitä onnistuisi. Nyt myös tiedetään, että kuusettuminen tapahtuu pääasias avo- ja taimivaiheessa niin mihin ne mahdolliset kuuset tulee? Muokkauspisteeseen. No tarviiko ennakkoraivata? Toinen vanha tuttu eli tyvilahokin alko esiintymään hyödyllistä tuhoa saaneissa aliskuusissa kun turvekerros oheni. Tämä on kuin katsoisi hidastettua autokolaria.

    Kyllä routa porsaan kotiin ajaa?

Esillä 7 vastausta, 2,581 - 2,587 (kaikkiaan 2,587)