Niin, ojat tukkeutuu, isot männyt haihduttavat ja kun haihduttavat isot puut poistetaan niin turvekerroksen päällä vanhat kuuset eivät enää kasva. Tarvittaisiin taas avohakkuu, ojien kunnostus ja viljely männylle. Tämä on sitä JK:ta mitä kokoajan halutaan.

Jovain on ihan oikeassa, että tooodella pitkiä aikoja voidaan mennä ilman avohakkuuta meillä on tälläinen 60-luvulla tehty kuusialiskasvosmetsä. kun muisti ulottuu 70-luvulle milloin ostettu ja aloitettu tehometsätalouden. Vielä 15 vuotta sitten isot männyn kannot näkyivät vielä, nyttemmin hävinneet. Kuuset ensiharvennettiin kun varmaan se 50 vuotta on tullut mäntyjen poistosta. Kaikki hieskoivut otettiin myös pois, kun eihän silti ole täydellisillä väleillä kun luonnostaan syntyneet. Siinä on oikea JK:n varoitusmetsä. Maassa ei ole vikaa kun urat alko kasvaa vattua ja naapurilla kasvaa isoja mäntyjä samassa kohdassa.

Kyllä kuusialiskasvoksen hyödyntäminen männikössä on sitä JK:ta mitä Arvo Kettunenkin harrastaa. Minun mielipide on, että sen edellytykset ovat hyvin ojitetuilla alueilla ojan penkoilla.

Jos ollaan JK tilalla niin kuka niitä hoitaa kuntoon? Sen ymmärrä, että JK puoskari sanoo, että jaksollinen kasvattaja ei osaa JK:ta mutta sitten, että JK ei osaa JK:ta niin kertoo jo, että ei toimi.

Ei toimi AR, sen se vaatii. Avohakuun, ojien kunnostuksen ja metsän uudistamisen männylle. Tämäkin voi olla jk:ta, ainakin tulevaa metsänhoitoa. Kuusi ei soilla menesty, ei ainakaan kasvatuspaikoilla, joissa seisova pintavesi vaivaa. Korvilla menestyy paremmin ja ojanpenkoilla, niin kuin kerrot. Kertomasi alueet ovat männylle ominaisia ja pitäisi Etelä Suomessakin männyn kasvatusta suosia. Liikaa mennään kuusella ja männyn kustannuksella. Sen näkee viimeistään metsän myöhemmässä kehityksessä, mänty menee kasvussa kirkkaasti edelle. Metsät kuntoon, mutta vesistöjä pilaamatta.

Suoseuran tilasto kertoo että reheviä ruoho- ja mustikkaturvekankaita on reilu kolmannes ojitusalueista, tässä ehkä mukana vain metsämaa? Nuo koivu- ja/tai kuusivaltaiset ojitusalat ovat niitä joissa jk saattaisi parhaiten toimia. Vai mitä mieltä on Jovain; jk käy kaikkialle?

Nyt raivaukset JK tilalla ovat edenneet kovempaan päähän, jossa ei ole kuin muutamia kymmeniä senttejä turvetta. Sitten on savea vähän soraa alla. Vieressä on nimittäin siemenpuita, kuusenhattaroita ja maata on muokattu. Näköjään maanmuokkauskin kuuluu JK:h kuka nyt ajattelisi, että ilman sitä onnistuisi. Nyt myös tiedetään, että kuusettuminen tapahtuu pääasias avo- ja taimivaiheessa niin mihin ne mahdolliset kuuset tulee? Muokkauspisteeseen. No tarviiko ennakkoraivata? Toinen vanha tuttu eli tyvilahokin alko esiintymään hyödyllistä tuhoa saaneissa aliskuusissa kun turvekerros oheni. Tämä on kuin katsoisi hidastettua autokolaria.

Kyllä routa porsaan kotiin ajaa?