Sen verran pitää täydentää siemenpuun ominaisuuksiin, että kuusella siementä alkaa tutkijoiden mukaan syntyä enemmälti vasta yli 25 sentin läpimittaisissa. Toki tässäkin alue ja kasvupaikka vaikuttanee, eli puun ikä merkitsee myös, ei pelkästään koko.

Metsänomistajat eivät ole yhtenäinen joukko tietämyksen eikä tavoitteiden suhteen. Metsäsuunnittelun opetuksessa ei puhuttu puuntuotannon maksimoinnista edes muinaisella 1980-luvulla, jolloin itse opiskelin. Puhuttiin optimoinnista metsänomistajan tavoitteiden ja rajoitteiden suhteen. Rajoite saattoi olla esimerkiksi hakkuista saatava tulo, avohakkuun pinta-ala, hakkuiden tasaisuus tai puun määrä metsätilalla. Nämä huomioiden ennustetaan tuleva kasvu.

Jos omistaja haluaa, voidaan metsänhoitoon ottaa mukaan kasvua parantavia lisätoimia, esimerkiksi jalostettu siemen, maanmuokkaus, ojitus ja lannoitus. Näissä on taustalla oletus, että toimenpide on kannattava. Ovatko ne sama asia kuin puuntuotannon maksimointi kustannuksista välittämättä? Ehkä ei kuitenkaan.

Käpyjä tuli kerättyä koulupoikana. Kotimökin ja koulu välillä oli rämeenreunoja kiertelevä latu jota kuljettiin. Palatessa koulukirjat tökättiin hankeen pystyyn ja sitten reppua täyttämään rahanarvoisella tavaralla näistä matalista rämemännyistä joihin oli helppo kiivetä. Naapurin pellonreunoja kiersi räkämäntyjen kehä. Niissä olisi ollut hyvin käpyjä. Naapurin poika vain rauhoitti männyt itselleen kerättäväksi. Oli vähän pulska poika ja huono kiipeämään tavallisiin mäntyihin. Pari kertaa vielä kusaisikin käpykoppaan ennen kyläkauppiaalle vientiä. Itävyyteen tuskin vaikutti, mutta sainpahan viisi penniä ylimääräistä ansiotonta arvonnousua.

Perkon mieliksi yksi tuottoluku: 600 euroa vuodessa per hehtaari. Ei ole oma tulokseni. Arvioin niin että ollaan Etelä-Suomessa keskimääräisellä kasvupaikalla tuoreella kankaalla, jossa jk tai avo on mahdollinen ja kasvatetaan kuusta. Se kasvaa vaikkapa 10 m3 per hehtaari ja vuosi kiertoajan yli. Tukkiprosentiksi oletetaan 70, mutta joillakin on suurempikin. Tukin hintatasoksi oleteetaan 70 ja kuidun 30 euroa. Silloin metsänomistaja tienaa per hehtaari 7 x 70 = 490 euroa plus 3 x 30 = 90 euroa, yhteensä 580 euroa.

Menikö pal pieleen? Kuusikuitupuun hinta näkyy olevan nyt hieman enemmän eli 35-40 euroa, mutta tukin hinta meni aika lähelle oikeaa. Määrällä painottaen menisi lähemmäs 80 euroa nyt. 560 (7 x 80) + 120 (3 x 40) = 680 euroa. Eli siinä 600 – 700 euroa per vuosi jos onnistuu repimään jk-metsästä harvennushinnoilla, niin on bruttotuloissa periaatteessa tasoissa. Nettotulos on eri asia: samaan suhteelliseen kannattavuuteen riittää jk:ssa hiukan pienempi tulo euroissa kun säästetään uudistamiskuluissa.

Ja perkolainen on retostanut 8-10 vuoden välein tapahtuvalla tukkien korjuilla… Kun 1-2 kuitupölkyn rungot ovat tutkitusti kovimmassa kasvussa iän perusteella, tämä kehuu vaan tukin korjuilla…

Kuten todettua, potaskaa alusta loppuun.