› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,521 - 2,530 (kaikkiaan 2,564)
1 2 3 … 252 253 254 255 256 257

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 21.11.2024, 11:18

    Missä päin Jovain on kuitusiemenpuita ja millä kasvupaikalla olet nähnyt? Liian aikainen uudistushakkuu (sirppihalla), ellei kyseessä ole karu kasvupaikka pohjoisessa. Toisaalta ensiharvennusmetsässä voivat ehkä jo erottautua ne kaikkein parhaat puut?

    mehtäukko 21.11.2024, 11:36

    Jojovain ”…Onko sillä väliä, onko tuottava metsä sitten jaksottaista tai jatkuvaa. Hoitomuodoissa on eroa, mutta tuottavan metsän ominaisuudet ovat kuta kuinkin samat…”

    Eikö tuo vieläkään ole selvinnyt?

    Sinä harsit jk:n metsästäsi jatkuvasti kuiturunkoja mutta myös mahdollisia tukkikokoisia harvennushinnalla. Jaksollisessa tähdätään laatuharvennuksin päätehakkuun tukin maksimimäärään, jossa on käytössä maksimihinnoittelu. Tätä asiaa ei kaksoset tajua ei millään.

    Nostokoukku 21.11.2024, 11:45

    Kyllä lähes kuitupuun kokoisia siemenpuumänniköitä näkee, näitä yhden tukin puista rakennettuja, parhaassa arvokasvussa olevia. Mutta kun ne tuotto% määräävät nykyjään niin paljon…. Mutta muuttaako mänty ikääntyessään perimäänsä? Onko hyvälaatuisella ensiharvennuskoon männyllä heikompi perimä kuin saman puun perimä vanhempana? Jos jatkuvan kasvatuksen metsässä hyvä järeä puu uudistaa metsää, onko syntyvän taimiaineksen perimä huonompi? Jos näin syntynyt puu erehtyy nuorena heittämään siemenensä otollisen kasvupaikkaan, onko syntyvän taimen perimä rappeutunut huonommaksi?

    A.Jalkanen 21.11.2024, 11:57

    Seuraava lausuma on muodostettu mututuntumalla. En usko että perimä muuttuu olennaisesti eliön elinaikana. Siihen tulee kuitenkin satunnaisia mutaatioita. Lisäksi ympäristö vaikuttaa geenien toimintaan ja tästä vaikutuksesta osa voi periytyä (ns. epigeneettisesti). Eli pientä muutosta tulee mutta en osaa sanoa onko se heikompaan vai parempaan suuntaan.

    Metsuri motokuski 21.11.2024, 11:58

    Kyllähän siemenpuiksi käytetään aina metsän parhaita ja kookaampia puita. Yleensä parhaat siemenpuut ovat yli 25 cm puita.  Jos metsästä ei näitä löydy ja siemenpuut pitäisi jättää niin niistähän ne on tehtävä jota on tarjolla. Metsäkoneen kuljettajat kyllä tietävät mitkä kriteerit hyvillä siemenpuilla on.

    Nostokoukku 21.11.2024, 12:20

    Tuossa aivan lähellä eräs yhtiö hakkasi muutama vuosi sitten varmaan yli kymmenen hehtaaria siemenpuu-asentoon, äesti seuraavana keväänä. Sen verran silmä harjaantui työssä arvioimaan läpimittoja, että uskallan väittää, että tuossa männiköissä ei ollut ainoatakaan rinnankorkeudeltaan 25 cm puuta, eikä tukkipinossa yhtään yli 17 cm latvaläpimitaltaan olevaa tukkia. Siemenpuut terävälatvaisia parhaassa arvokasvussa olevia kasvatusmäntyjä. No, yhtä kaikki, nyt tuo alue on turkkinaan täynnä topakan näköistä männyntainta. Jos minä olisin päättämässä, siemenpuut olisivat jo lähteneet pinoon. Turha niitä on enää seisottaa. Ainakin liian pitkään pidetyn vanhanajan järeän siemenpuun ympärille kun tahtoi tulla aina aarin reikä taimikkoon.

    Jovain 21.11.2024, 12:29

    Ei pitäisi metsän ulkopuolisten tuottojen antaa määrätä, jos metsän tuotto pilataan avohakkuulla. Parhaassa arvokasvussa olevan metsän edelleen kasvatus on eri asia. Yli 25 cm siemenpuita ei vielä ensiharvennuksilta tavata ja jos tavataan, on kyseen alaista hyväksyä ensiharvennusmetsää siemenpuumetsäksi. On siihen kriteerit aikanaan olleet olemassa.

    Jovain 21.11.2024, 13:06

    Mehtäukon mielestä jk metsistä harsitaan myös mahdollisia tukkikokoisia puita… Pitäisikö ostomiehelle asettaa ehdoksi, ettei saa maksaa enempää, että olisit tyytyväinen. Onneksi maksavat vielä puusta, tiettyjä kartellin tunnusmerkkejä nämäkin.

    R.Ranta 21.11.2024, 13:29

    Pojan kloppina, alun toisella kymmenellä, vakio homma oli käpyjen keräääminen. Koulupäivän päätteeksi kiireesti välipala ja repun kanssa metsään puuhun ja kävyt reppuun. Jos oli hyvä hankikeli, niin kävyt pudotettiin maahan ja kerättiin sieltä vasta reppuun. Käpyjä oli yleensä parhaiten nuorissa, vielä terävälatvaisissa männyissä. Toki myös pitkälle alhaalta oksittomiin isoihin mäntyihin kiipeäminenkin oli vaikeaa.

    Nostan hattua Nostokoukulle, kokeneelle metsäammattilaiselle, edellisestä kirjoituksestasi. Olet tehnyt havaintoja ja uskallat vieläpä kertoa havainnostasi. Aivan ylivertaiselle valtaosalle jo varttuneessa iässä olevasta ammatikunnasta vain ja ainoastaan puuntuotoksen maksimoiminen on oikea taloudellinen tavoite. Alaharvennukset ja avohakuu.

    Vaikka kertoisit kuinka konkreettisen esimerkin siitä, että puuntuotos ei ole kannttavuuden synonyymi, vaan se riippuu monista monista muista talouden tekijöistä ja metsänomistajan tavoitteista, niin se menee kuuroille korville. ”Huutaminen” on turhaa, jos toinen ei edes kuule saatikka  ymmärrä.

     

     

    mehtäukko 21.11.2024, 13:33

    Mutta kun kaksosten aiemmalla opilla jk:sta saa vain tukkia, eikä siihenkään ole löytynyt selitystä.

    ”…No, yhtä kaikki, nyt tuo alue on turkkinaan täynnä topakan näköistä männyntainta. Jos minä olisin päättämässä, siemenpuut olisivat jo lähteneet pinoon…”       Jos käpyjä löytyy hyvälaatuisista ja -latvaisista sp, tuohan osoittaa homman toimivan, ja se riittää. Siihen on turha kaivella muuta ohjetta. Vanhan kaavan mukaan sp:uut pitää noukkia kun ne kontallaan on havaittavissa korjaten lumen aikaan.

    ”…Aivan ylivertaiselle valtaosalle jo varttuneessa iässä olevasta ammatikunnasta vain ja ainoastaan puuntuotoksen maksimoiminen on oikea taloudellinen tavoite. Alaharvennukset ja avohakuu…”  Reijo Rautiolle se on tuokin asia moneen otteeseen suomennettu, mutta ei mene kaaliin?

Esillä 10 vastausta, 2,521 - 2,530 (kaikkiaan 2,564)
1 2 3 … 252 253 254 255 256 257