› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,491 - 2,500 (kaikkiaan 2,528)
1 2 3 … 249 250 251 252 253

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Tolopainen 16.11.2024, 10:58

    Nyt pitäisi ensiksi selvittää, onko Perkon oletus täysin väärä tappioista. Tilastoista ei voida osoittaa menetyksiä, jos on ollut pelkkää menestystä. Sellaista istutettua taimikkoa ei olekaan, joka ei kasvaisi vähintään kiinnon vuodessa, laskentatavat eivät osaa määrittää pienen taimikon kasvua.

    A.Jalkanen 16.11.2024, 11:33

    Taimi kasvaa eksponentiaalisesti eikä lineaarisesti. Siksi 1 motin vuotuiskasvun saavuttamiseen ei mene montaa vuotta ainakaan Etelä- ja Keski-Suomessa yleisillä kasvupaikoilla eli tuoreilla kankailla. Ensimmäisen 10 vuoden keskikasvu on maltillisesti arvioiden luokkaa 5 m3/ha vuodessa, parhailla kasvupaikoilla 10 m3/ha vuodessa. 5 mottiin pääsy tarkoittaa että (hihasta arvioiden) ensimmäisen 5 vuoden aikana taimijoukon on kiihdytettävä vähintään sinne 1 motin kasvuun per hehtaari, muuten ei 5 motin keskiarvoon päästä 10 vuoden aikamatkalla.

    Vai onko jollain parempia (analyyttisiä) arvioita käyttäen vaikka eksponentiaalisen kasvun yhtälöä?

    Tappio on henkilökohtainen asia. Ensin on tiedettävä omistajan tuottotavoite. Jos se täyttyy, tappiota ei synny. Jatkuvan kasvattaja tuottotavoite on ehkä usein korkeampi kuin jaksollisen kasvattajan?

    Puuki 16.11.2024, 11:54

    Jk-uskovaisilta puuttuu kokonaisnäkemys puun tuotannon kannattavuudesta.  (As i said before ) ; Vaihtoehtoisen sijoittamisen tuotot ylittää moninkertaisesti jk-metsän seuraavien harsintakertojen tuotot.

    Perko 16.11.2024, 12:06

    Ei aukot  kasvaneet uutta puuta heti.

    Inventointi tieto  m³
    1952 VMI3       1493
    1967 VMI5       1448     varat  mennyt miinukselle.

    Metsien puuston lisäkasvu vuodessa on vuosien 1971–1976 inventoinnin mukaan: Etelä-Suomessa 45,43 milj. m³ .   Kasvuntaantuma on pienentynyt.

     

    mehtäukko 16.11.2024, 12:07

    ”…Esitetään kestoväittämiä tarinasta toiseen. ” tuhersi 15.11. Jojovain ja kyseli…” Mitä eroa on jk korjuulla ja jaksottaisen korjuulla. Mistä mahtaa johtua, että jaksottainen korjuu onnistuu, jopa taimistot säästyvät ja jatkuvan korjuussa pilataan metsät…”  Ei ole kommentoinut vastauksiin. Miksi? Siksi että ”kestoväittämänsä” putoavat kuin osumasta varis oksalta.

    Kun metsät uhkasivat loppua, loppui harsintakin ja tänä päivänä puustoa on yli 2,5 miljardia mottia, vuosikasvu 105 miljoonaa. Uusimmat biotehtaat käyttävät sellua ja jakeita yli 200 kertaisella sähkö-omavaraisuudella.

    Mikä tässä on mennyt pieleen?

    Perko 16.11.2024, 12:32

    Lennolla näkee tai kartasta, että kasvussa olevaa metsää on vain osa  pinta-alasta.  Keskimääräinen kasvu vuodessa 4  m³/ ha .  Osasyynä on  kyvyttömyys käsitellä hakkuita, varsinainen vika on ollut paperi- ja  selluteollisuuden  valta .

    A.Jalkanen 16.11.2024, 12:48

    Etelä-Suomessa keskikasvu on Päijät-Hämeessa metsämaalla 7,5 m3/ha vuodessa. Myös puuston keskitilavuus metsämaalla etelässä aika muhkea, 150 – 170 m3/ha kaikki kasvupaikat huomioiden.

    Puiden kuolleisuuden kasvu on huolestuttava ilmiö. Varsinkin kun syy on hämärä.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/metsavaratiedot-puuston-maara-kasvaa-edelleen-vaikka-vuotuinen-kasvuvauhti-on-hidastunut

    Perko 16.11.2024, 16:46

    Nonniin,   on  hyvin säästetty puuta metsään  Hämeessä, siitä varastoinnista seuraa  tuottavuuden aleneminen eikä näköjään kasvukaan ole sillä kohentunut.  Mutta  tuosta on hyvä  mahdollisuus kammeta parempaan  nostamalla kasvunnopeutta ja määrää 30 -40 % . Samalla  myynnin   ja tulojennopeutuksella  ennen loppuunmyyntiä  saa huomattavan tulon lisän kun maa on kaiken aikaa  tuottavassa moodissa. Se on vapaehtoinen  valinta nykyisin!

    On ollut metsänviisaat asialla :   ”Joutsalainen metsänomistaja pariskunta sai tuomion tällaisesta metsän hakkuusta kumpikin tuomittiin 800 € korvaukseen rikoksella saadusta hyödystä ja sakot kun saivat metsänsä kasvamaan ja tuottamaan liian hyvin KESKII-SUOMEN KÄRÄJÄOIKESU TUOMIO 12/585 23.2.2012 Asiano: R 11/2542 Asia METSÄRIKOS YM. Väärin hakattu metsä kasvoi 9,3 m3 v, ja tuotto 50 € tukki 20 € kuitu 502,33 €/ha syy tuomiolle liian pieni pohjapinta-ala tosin vain pari vuotta. Tällaista on Suomen huippu metsässä osaaminen.”

    Yes Puuki I remember your ideat.  Lännenlokarille, metsässä   ollakseen tuotantoa on  sinne  puita saatava  ja sitä ei  nykyisin kannata myydä puolivalmisteina  selluksi kun  sillä ei kata niitä uudensukupolven  luomiskustannuksia. Mutta jos  on toisin ja yli 8%  tuotto loppuunmyynnin perään eikä innostusta enää riitä kamppailuun niin mikä ettei!  Ei  se minua vaivaa.    Metsä tarvitsee kuitenkin  oikean  määrän  sopivan kokoisia puita jotta siitä irtoaa  1000 €/ha  vuosituotto  jatkuvana.

    Perko 17.11.2024, 21:13

    Puukin säästöt sijoitukseen :”Vaihtoehtoisen sijoittamisen tuotot ylittää moninkertaisesti jk-metsän seuraavien harsintakertojen tuotot.”    esim . 30 000€ / 60 vuotta .

    A J n :, jk esitetty tavoite jotta toteutuu niin  niillä keskimääräisillä  kasvuilla  laskien ( huom   tukkipuun kasvulla);  5 motin kasvulla  ja  15  v  myyntivälillä  74 m³   . 60 vuoden saldo Puukin 5% sijoitus jutulla on 30 000 €.

    No,  aukosta samaan tarvitaan  44o  m³  , kasvu 7,5 m³   tukkipuunkasvua joka vuosi 60 vuotta, että tavoite toteutuu.   Siitä saa  silloin  verojenjälkeen tehdä sijoituksen  tai jatkaa mukavasti istutuksilla kuntoilua rahoineen.

    Puuki 18.11.2024, 10:14

    Eläpäs Perko esimerkkeile, kun et tiedä mitään. Tuotto% on lähempänä 100 %:a kuin 5:ttä.

Esillä 10 vastausta, 2,491 - 2,500 (kaikkiaan 2,528)
1 2 3 … 249 250 251 252 253