Ei ole huomauttamista jaksottaiseen metsänhoitoon ja esitettyihin lukuihin. Omista metsistäkin on suurin osa jaksottaista metsänhoitoa, mutta on myös jk metsänhoitoa ja tyytyväinen olen ollut molempiin. Häiritsee ns. ”parhaat jk asiantuntijat”, joilla ei edes ole omia jk metsiä, mutta asiantuntemusta tuntuu riittävän. Saahan sen tiedon muutenkin, mutta esitetään myös poskettomia väittämiä. Voi olla, että menee enemmän kloppauksen puolelle. Niin tuon luulisi, jos olisi niitä omia jk metsiä, sieltä tulisi tarkat analyysit ja laskelmat myös jk metsänhoidosta ja ei jäisi yleisiin hatelikkoihin vertaamiseksi.

Perko: ”Paljaalla maalla hidaskasvuisilla puilla rikastuminen on hankalaa varsinkin saavuttaakseen  jonkinmoisen keskituotoksen on projektin puolessa ajassa saatava tuloa   vähintään puolet .  Tuo on monelta jäänyt huomaamatta,  eikä sitä ole vuotta aiemmin kukaan täällä  tiennyt tai julkituonut, näin havaitsin.”  

On hemmetin hyvä, että tuo asia paljastui vasta nyt, eikä 40 vuotta sitten! Eihän minun metsätilan pidostani olisi mitään tullut, ja olisin nyt vararikossa.

”Projektin” eli puun kasvatuksen kiertoaika on lyhentynyt viljelymetsissä varsinkin . Hyvät taimet, sopiva maanmuokkaus  ja ilmasto-olojen muutos on lyhentänyt sitä  40 vuoden aikana  10-20 % .   Kun lisäksi otetaan harvaan istutus ja luontaisen uudistamisen ja viljelyn yhdistäminen, niin yhtälön tekijät on muuttuneet menneistä ajoista paljon.  Ne asiat on jääneet ainakin Perkolta huomaamatta.

Siihen sopii lisätä vielä todellisuuteen palaaminen aloitustilanteiden todellisesta tilanteesta joissa  on eroja korjuun mottihinnoissa ja poistuman arvossa.

Nuo kaikki kun summataan yhteen, niin alkaa olla todelliset parametrit käytössä eikä tarvi enää satuja sepitellä jk:n paremmuudesta.

Kyllä, rahat voivat jäädä saamatta, samoin kuin tämä ikiaikainen väittämä. Lakirajoilla mennään tuottamattoman puolelle, puhkaistaan tuottavuuden raja ja uudistetaan, jos jk metsässä uudistumista ei tapahdu. Mennään viljelyyn ja oikein lain voimalla ollaan toteuttamassa jk metsän taantuma, josta täällä kovin (ansaitusti) perään kuulutetaan. ”Voidaan onnistuneesti toteuttaa yksi korjuukerta” ja se on sitten siinä.   Toinen kynnys on tuo heinettyminen. Lakirajoilla ylitetään tietty heinettymisen ja vesakoitumisen kynnys. Se vaikeuttaa metsän uudistumista/uudistamista ja toisaalta lakirajat ja pienaukko on liian vähäinen avaaminen valopuille ja kuuselle riittäisi vähempikin. Tiedä oikein, mistä syystä on menty tällaisiin tulkintoihin, joilla vaikeutetaan metsien hoitoa. Vaikuttaa myös metsän tuottoihin.