› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,481 - 2,490 (kaikkiaan 2,564)
1 2 3 … 248 249 250 … 255 256 257

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 15.11.2024, 13:43

    Juuri näin. Vielä kun se jatkuu ketjusta toiseen.

    A.Jalkanen 15.11.2024, 13:48

    Se on sitä jatkuvaa kasvatusta: kasvatusoppia pitää jakaa niin kauan että kaikki on käännytetty Ainoaan Oikeaan Oppiin. No ei tosiaan, vaan on hyvä, että omistaja voi valita tyylilleen sopivan vaihtoehdon. Metsänhoidon suosituksia noudattaen pääsee riittävän hyvään tulokseen. Niistä kannattaa opiskelu aloittaa. Jos jk:lle ei ole edellytyksiä, niin kannattaa vaihtaa strategiaa.

    Perko 15.11.2024, 13:49

    Puuki on haistanut rahan.  Totta on jätettävä kasvuun ne parastuottoiset ja myytävä siten seuraavassa  hintapiikissä,   osa niistä  on tosi järeää tavaraa.  Ne eivät ole tappiollista  koska niiden kasvu on reilusti tuottavaa parhaalla hinnalla.  Mihinkään hinnalla alennuksiin ei pidä myöntyä olkoon  kasvanut puut  miten hyvänsä.

    ”ei ole mitään muuta faktaa”:  perusteella   sopii selittää  vain  niitä joista on faktaa!

    mehtäukko 15.11.2024, 14:30

    ”…Kellarikavereiden toistojargonit ei niin haittaakaan..”  Jargoni ja jargonit.

    En ole huomannut hussavarmarin jargoneissa mitään ammatillisia keskustelunavauksia.Oman pottukellarinsa ilmanvaihto on pää-asiaa.

    Kun tässä on eräiden tyyppien loputonta kysymyksiin perustelematonta jargonia koetettu perätä, mikä jaska on oikeutetumpaa?

    Perko 16.11.2024, 00:49

    Puukin oletus on  ostajalta  saatu pelko ja olet antanut alennuksen  puista. ” Avohakkuun jälkeen pääoman tuotto on piiiitkään nollassa, eikä avohakkuualan viljely ei ole kummoinen sijoitus. Suomen viimeaikaisesta metsätaloudesta ei oikein voi sanoa, että se on ollut viisaan sijoittajan taloutta.”  sanoo metsätohtori.

    Puuki 16.11.2024, 08:13

    Minkä alennuksen ? Jk-puut on aina alennuksessa korjuun kalleuden takia.

    Pääoma tuottaa jatkuvasti korjuun jälkeen vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa.

    mehtäukko 16.11.2024, 08:39

    Pukkalan linkistä:

    ” (1) Suuret kuiturungot ja pienet tukkirungot lisäävät arvoaan yhtä hyvin tasaikäismetsätaloudessa kuin jatkuvassa kasvatuksessa. Jatkuvassa kasvatuksessa on kuitenkin se etu, että metsikössä on mahdollista pitää jatkuvasti tai ainakin pitkiä aikoja runsaasti hyvän arvokasvuvaiheen puita.( 2 ) Tasaikäismetsätaloudessa ei ole aluksi lainkaan arvokasvua.Taimikkovaihetta seuraa kovan arvokasvun vaihe, kunnes suhteellinen arvokasvu alkaa heiketä kiertoajan loppua kohti.  (3) Toinen jatkuvan kasvatuksen etu on, että puut kasvavat nuorina hitaasti, jolloin puuaineksesta tulee ohutlustoista ja yleensä myös ohutoksaista. Ohuet oksat ja vuosilustot ovat tavoiteltavia ominaisuuksia sahatukkien tuotannossa. (4) Metsänomistajan taas ei kannata tuottaa muuta kuin sahatukkeja. Jokainen istutettu puu, joka myydään kuiturunkona, tuottaa metsänomistajalle taloudellisia tappioita…”

    (1) Kuusikoilla koivun ja männyn uusiutumista jk:ssa ei edes ole. Niitten arvokasvu on siten mahdollista hoidetussa suunnilleen tasamittaisessa metsikössä. (2) 1-2 vuodella uudistuksessa kierto-aikana ei ole arvokasvuun muutenkaan mitään merkitystä. Jk:n vuosikymmenten epävarmuudella kyllä on. (3) Nuoruusikä on nopeasti tärvelty jk:ssa taimissa, eikä ohutlustoisuudella ole olemassa mitään arvokasvua. (4) Jk:ssakin tulee muuta rojua kuin sahatukkia, ja kaikki harvennushintaisina. Jaksolliseen menetelmään vaan kuuluu taimitiheys ja harvennustiheydet joissa laatua on mahdollista vaalia. Jo siinä valossa porkkanapenkin kitkentä rikkaruohoista ja harvennus tuo metsässäkin parhaan tukkituotoksen.

    Perko 16.11.2024, 08:40

    Aukko on tyhjä kuin tyhjä tehdas,  tuotantolaitos josta on koneetkin hävitetty ei hetimmiten tee  ammuksi tai saappaita,  ovat sen nyt useassa valtiossa hokaisseet.  Loppuunmyynti on vaan sellainen merkki  yrityksestä.

    Paljaaksihakkuiden yleistyminen 1940- ja 1950-luvuilla  ovat aiheuttaneet merkittäviä vaikutuksia sekä metsänomistajille että laajemmalle yhteiskunnalle. joka ei ole suosinut kaiken aikaista kasvua ja pysyvää tuottavuutta.

    Tarkkaa lukua siitä, kuinka paljon metsänhakkuu on johtanut tuottavuuden menetykseen Suomessa, on hankala arvioida ilman perusteellista analyysiä metsänkäsittelyhistorian ja metsien tuotantokyvyn muutoksista.  Metsässä on menetetty paljon arvokasta aikaa ja kasvua, karkea arvio on puolet ajasta on ollut tappiollista tuotannon käynnistystä, sekin vaikuttaa nykyisiin metsiin ja niiden tuottamaan heikkoon tulokseen.

    Tolopainen 16.11.2024, 09:20

    Kukaan ei vaadi tarkkaa lukua, koska kaikki arviot ovat yleensä likiarvoja. Voisitko esittää karkean arvion noista metsänomistajien menetyksistä.

    Perko 16.11.2024, 10:49

    Tolopaisella on hyvä  kysymys joka pitää esittää sinne jossa  osaavat ATK lla laske ”oikeilla luvuilla” .  Mutta kun asia on hankala myös siksi, että tohtoreiden tutkimusten perusteella luovuttiin 1940-50-luvuilla harsintametsätaloudesta. Metsänhoidon tuotannon suuntautuminen pelkästään sellu- puuntuotantoon katkaisi lähes 30 vuodeksi tutkimuksen metsien luontaiseen kehitykseen ja vaihtoehtoisiin metsänhoidon muotoihin.
    Varsinainen metsämaa tarkoittaa puuston 1 m³/ha vähimmäislisäkasvua kuorineen vuodessa. Aukkojen osalta  ei niitä voida  lukea edes metsäksi pitkään aikaan.

    A J   pystyy tiedostoistaan vertailemaan  miten  myynti  yksityisten metsissä  säilynyt ja lisääntynyt markoissa tai euroissa.

     

Esillä 10 vastausta, 2,481 - 2,490 (kaikkiaan 2,564)
1 2 3 … 248 249 250 … 255 256 257