› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 9 vastausta, 2,461 - 2,469 (kaikkiaan 2,469)
1 2 3 … 245 246 247

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 15.11.2024, 07:05

    AR…” Et kun jatkuvassa kasvatuksessa jätetään enemmän kuin siemenpuut ja niitä haetaan sieltä 10 vuoden välein…”

    Hyvä kysymys, jota asianomistajat vähättelevät eivätkä vastaa. Mitä merkitystä on kehuskella menetelmän helpolla ”laiskan miehen” kasvatuksella, kun menettelyn seurauksena rikotut, aukkoiset ja hyvin epätasaiset taimikot ovat vajaatuottoisia? Jatkuva harvennushinta on toistuva niitti, jolla 20-25 % tuotostappio jaksolliseen saavutetaan.

    mehtäukko 15.11.2024, 07:36

    Tähän yhteyteen sopinee toisenlainen esimerkki: 90-luvulla ostopalstan kuivan kankaan 6ha:n sp:uut olivat jääneet pystyyn, alla miehen mittainen täystiheä männyntaimikko. Tarkkaan suunnittelin lyhimmän uraverkoston, jolle puut sahalla kaadettiin ja karsittiin. Ulottuvalla nosturilla uralla pätkien alue käytiin läpi, lopuksi taimikko peraten. Alue on tulossa nyt eh:een. Täystiheässä nuoressa metsässä uria ei erota missään.

    Tolopainen 15.11.2024, 08:39

    JK:ssa puiden korjuu pitäisi tehdä samoin kuin ennen muinoin. Puut nurin justeerilla ja ajo hevosilla reellä talvenaikaan, mitään ajouria ei tarvita, eikä korjuu vaurioita tule. Nykyinen konekorjuu ei sovellu jk:hon lainkaan. Täysin järjetöntä käydä motoilla tekemässä poimintahakkuita kymmenen vuoden välein. Suurin osa hakkuista on pakko tehdä roudattomana aikana, kun nykyisin talvet on lyhyitä.

    mehtäukko 15.11.2024, 08:45

    Mutta kun sellaista palvelua ei ole vuosikymmeniin ollut enää tarjolla. Ja jos olisi, kantohinta oli nollan kieppeillä…

    Jovain 15.11.2024, 08:55

    Esitetään kestoväittämiä tarinasta toiseen. Mitä eroa on jk korjuulla ja jaksottaisen korjuulla. Mistä mahtaa johtua, että jaksottainen korjuu onnistuu, jopa taimistot säästyvät ja jatkuvan korjuussa pilataan metsät. Eihän se näin mene. Jk metsänhoidossa tilaa on enemmän, puustoa on vähemmän, metsät ovat väljemmässä asennossa. Siellä on tilaa toimia siinä kuin jaksottaisessa metsänhoidossakin.  Kyseenalaistetaan jopa metsien inventoinnin tulokset, jotka ovat kääntyneet laskuun. Päinvastaiseen suuntaan ja jos teollisuus joutuu supistamaan tuotantoaan, johtuu näistä tuloksista. Kerskutaan jopa nolla kantohinnoilla. Tallintakaa nousee ihmeellisiä tarinoita?

    Metsuri motokuski 15.11.2024, 09:10

    Jos et jovain vielä ole sisäistänyt tuota eroa korjuussa niin kuinka voit täällä asialla spekuloida. Ero on aivan selkeä.  Yhteneväisyys on vain siinä että puu kaadetaan ja viedään pois.

    Jos nyt vielä sen verran autan että mitä aukkopaikkoja siellä on ? Nehän on täynnä luontaisesti syntyneitä taimia ja eri ikäisiä puita.  Ei siellä ole yhtään sen enempää tilaa kuin jaksottaisesta.  Jaksottaisessa sentään kaadetaan puu pääosin ennalta hakattuun väljempään kohtaan.

    mehtäukko 15.11.2024, 09:12

    Ilmankos Jojovainin väittämät ovat pyörineet tyhjän päällä, kun luetun ymmärrys edelleen puuttuu.

    ”Esitetään kestoväittämiä tarinasta toiseen.”  Erona on se, että Jojovain ei ole pystynyt perustelemaan ensimmäistäkään väitöstään, kesti tai ei.

    ” Mitä eroa on jk korjuulla ja jaksottaisen korjuulla?” Jk:ssa vain harsintaharventelu ja puuston uusiutuminen yhdessä samassa tapahtumassa ei voi toimia kasvu-ja tuotostappioita tuottamatta. Jaksollisen selkeät pari laatuharvennusta tähtäävät loppukasvatuksen tukin päätehakkuuseen, jossa hyödynnetään avohakkuun lisähinta määrillä sekä kelirikko ja kesäkorjuilla.

    ”..Mistä mahtaa johtua, että jaksottainen korjuu onnistuu, jopa taimistot säästyvät..”   No ne tehdään täysin eri vaiheissa. Vain elinkelpoiset, täystiheät ja riittävän laajat yhtenäiset taimikot voi pyrkiä olosuhteiden mukaan säästämään (kaksijakoinen kasvatus). Sadonkorjuun jälkeen alue muokataan heti tarkoituksenmukaisesti, ja uudistetaan kasvupaikalle sopivimmilla puulajeilla jalostushyöty huomioiden.

    Makarov 15.11.2024, 09:29

    Tuohan se on ongelma niin ylispuitten poistossa kun jk hakkuissa että käytännössä ihan optimikelejä ei ole kuin muutama viikko vuodessa. Riittävästi lunta ja tarpeeksi lauhaa jotta taimia säästyisi mahdollisimman paljon. Jos kovin pakkasta niin joskus nähnyt hakkuun jälkeen  aika kurjan näkösiä taimia.

    Jovain 15.11.2024, 09:43

    On ollut molempia hoitomuotoja ja korjkuuta on tehty manuna että konekorjuuna. Ei ole estettä jk metsänhoidolle, korjuuolosuhteita on seurattava, kovat pakkaset rajoittavat myös jaksottaisen korjuuta. Tuosta sisäistämisestä, voi olla myös päinvastoin. Vaikeuksia tuntuu olevan sisäistää jk metsänhoitoa ja korjuuta jk metsissä.

Esillä 9 vastausta, 2,461 - 2,469 (kaikkiaan 2,469)
1 2 3 … 245 246 247