› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 8 vastausta, 2,441 - 2,448 (kaikkiaan 2,448)
1 2 3 … 243 244 245

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 13.11.2024, 18:44

    Puuki ,   vastaan  myöhemin,, Nonniin piti terästäytyä asiaan.

    Olet oikeassa siinä, että männyn uudistuminen ja kasvu riippuvat monista olosuhteista. Männyn (Pinus sylvestris) kasvupaikkavaatimukset ovat erityiset, ja sen onnistunut uudistaminen edellyttää, että metsänhoito ja metsän rakenne ovat kunnossa kun  tuotanto on samanaikaista.

    Sopiva tiheys on tärkeä, koska liian tiheässä metsikössä puut kilpailevat elämästään valosta, vedestä ja ravinteista, mikä tietysti heikentää kasvua. Toisaalta liian harva metsikkö voi altistaa puut tuulivahingoille ja  liikaa leviävälle aluskasvillisuudelle  horsmat sun muut haitat , joka voi varjostaa nuoria puita.

    Mänty hyötyy myös oikeanlaisista naapuripuista. Jos mänty kasvaa alueella, jossa on muita puita, kuten kuusta (Picea abies) tai lehtipuita, niiden vaikutus voi olla sekä positiivinen että negatiivinen riippuen kilpailutilanteesta ja maan laadusta.

    Kun kohteena on kuivahkoista kankaista, kuusi menestyy usein hyvin alikasvoksena, mutta kuten mainitsit, mänty voi olla parempi vaihtoehto, erityisesti paremman kasvunsa ansiosta. Männyt ovat erityisen hyvin sopeutuneita vaihtuviin sääolosuhteisiin ja voivat kestää kuivuutta paremmin kuin monet muut puulajit.  Otin tänään kuvia kangaspuuston  kakkaroista, niistä myöhemmin.

    Yhteenvetona , että oikeanlaiset olosuhteet,  tiheys ja puulajivalinnat ovat kaikki kriittisiä tekijöitä mäntyjen ja kuusten onnistuneessa kasvussa ja uudistumisessa. On tärkeää ymmärtää paikalliset olosuhteet ja tehdä suunnitelma  vuosien päähän, joka tukee samalla kestävää metsäntuottavuutta.   Puukilla  ja monella muullakin uskon olevan kokemustenkin kautta kertynyt vahvaa tietämystä monenlaisesta petäjämehästä.

     

    Makarov 13.11.2024, 20:39

    Minulla on kyllä nyt ollut mainio kohde vertailla kasvua männyntaimikossa jonka sain tänään tehtyä. Ala on 14ha kylvetty, josta n.12ha oli navero/ojitusmätästetty ja n.2ha oli pelkästään laikutettu. 12ha alueelta olisi voinut jo kerätä energiapuuta kun taas 2ha alue oli jotakin 2-4 metrin välillä. Kasvu ero on huima mutta laadussa ei juurikaan ole eroa. Puunlaatu on enempi kasvupaikkaan sidottu sekä männikössä myös kasvatus tiheys vaikuttaa. Ihmettelen välillä näitä ns. Ammattilaisten väitteitä huonosta laadusta esim. Istutus männiköissä. Kyllä minulla on hyvä laatuisia männiköitä niin Istutus kuin kylvö alueilla. Elikkä tärkein laatuun vaikuttava tekijä on kasvupaikka ei se onko puusto syntynyt luontaisesti vai istutten. Räkämäntyjä ne on luontaisetkin männyt liian rehevällä maalla harvassa kasvaneet.

    Metsuri motokuski 14.11.2024, 05:38

    Samaa mieltä makarovin kanssa. Satoja hehtaareja tullut koluttua männiköitä niin motoilla, kävellen kuin raivaussahojen kanssa. Suurin tekijä laatuun on ollut kasvupaikan rehevyydellä. Joskus oli myös huonolaatuista siementä jota kylvettiin mutta nykyään siemenen laatu on jo niin hyvää ettei siemenen perintotekijöillä laatua voi moittia.

    Rane 14.11.2024, 06:12

    ”On tärkeää ymmärtää paikalliset olosuhteet ja tehdä suunnitelma  vuosien päähän, joka tukee samalla kestävää metsäntuottavuutta.”

    Juuri näin.Täällä United Bankersin jatkuvan kasvatuksen metsät jotka Arvometsä hakkasi aukoksi näkyvät taimettuvan hyvin.Johtuen siitä että ne äestettiin ja samalla kylvettiin männynsiemenet.Tämä on kestävää metsäntuottavuutta josta Arvometsän asiantuntijat ovat varmasti tehneet tarkat laskelmat…

    Makarov 14.11.2024, 07:59

    Tainnut aukosta saatu tämän hetkinen puunhinta vakuuttaa Arvometsän, euro on hyvä konsultti.

    Kurki 14.11.2024, 08:49

    Elikkä tärkein laatuun vaikuttava tekijä on kasvupaikka ei se onko puusto syntynyt luontaisesti vai istutten. Räkämäntyjä ne on luontaisetkin männyt liian rehevällä maalla harvassa kasvaneet.Makarov on tuossa oikeassa.

    Makarov on tuossa niin oikeassa. Liika typpi viivyttää männyn kasvua niin, ettei se ehdi puutua jäykäksi ja menee talveen narun notkeana taimena, jota lumi taivuttelee mutkille vuosien mittaan. Lisäksi pääsilmu ei aina kestä talvea vaan kuolee ja alemmat oksat reagoivat tekemään uutta latvaa ja siitä tulee oksainen. Näin se räkämänty syntyy.

    Perko 14.11.2024, 09:04

    Ranen seuranta siitä 70 vuodeksi  suunnitellun yrityksen  loppuunmyynnistä;   Puuki ja muutkin sanoo, mänty voi olla parempi vaihtoehto, erityisesti paremman kasvunsa ansiosta paksun kuntan äestykseen kylvöön.  Siitä se  jatkuvuus lähtee!

    Ammatti Raivooja 14.11.2024, 09:07

    Horsma ja vattu on typellä käyviä eli kun otetaan se iso puu jatkuvan kasvatuksen metsästä, siihen jää se oksakasa mikä antaa heti typen näille tai muillekin heinille ja saniaisille tulla siihen kohtaan. Heinät reagoivat heti typpeä valon ohella. Puiden lähtö kasvuun siemenestä on paljon hitaampi prosessi ja vaatii maan kääntämisen, jotta aluskasvillisuus ei valtaa heti sitä kohtaa. Tästä voi puhua ihan mikrotasollakin. Jovainin ja Perkon puheet metsän varjoisuuden säätelystä on ihan huuhaata koska on aina se paikallinen vaikutus sillä typellä mikrotasollakin.

    Liian  rehevän männikön typpitasoja voi laskea per taimi kun niitä on alussa paljon. Siksi rehevillä mailla äystys toimii hyvin männyn laadun parantajana, koivulla tai ilman.

Esillä 8 vastausta, 2,441 - 2,448 (kaikkiaan 2,448)
1 2 3 … 243 244 245