› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,431 - 2,440 (kaikkiaan 2,448)
1 2 3 … 243 244 245

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Rukopiikki 12.11.2024, 17:06

    Tuossa yhessä taimikossa liikkuu joka kesä paljon poroja. Koivua ovat syöneet. Männyn taimikko on riimalaatua. Mitä nyt muutamia hirvet talvella särkeny. Koivujakin löytyy hyviä vielä riittävästi kasvamaan. Porot on auttanu männyntaimikkoa paljon kun vähentäneet vesakkoa.

    mehtäukko 13.11.2024, 07:44

    ”…70-luvullakin rehevät maat kynnettiin…”

    MT n:ro 130 uutisoi dosentti Risto Jalkasen jutusta, jossa säätö-auraus on P-Suomessa yhä käytetty muokkaustapa.”Puun kasvun kannalta säätö-auraus ja istutus on usein ylivoimainen tuoreilla ja paksukunttaisilla mailla.Taimien kasvu ja hiilen sidonta käynnistyvät valtavan nopeasti…Auraus siirtää kasvu-olosuhteet 400 km etelämmäksi…”…” ELähde on vaatinut auraamaan mahdollisimman syvältä:mänty ei ole ahven, vaatii ilmaa ja veden poistamista…”

    Taas tuli jk:n puolustukseen lunta tupaan. Kaikki em. seikat ovat jk:ta vastaan.

    Maanmuokkaus em. vaikutuksin tuo poikkeuksetta pitkän plus siivun kaikkialla jaksollisessa puuntuottamisessa.

    Rukopiikki 13.11.2024, 15:43

    Kyllä täälläpäin jos pillari tuli aukon reunaan se käänti sen kokonaan oli maaperä  millaista tahansa. Karuja sorakankaitakin aurattiin. Monasti vain ei tehty siemenpuualueille mitään. Sallittu taimettumisaika oli pitkä ja osa taimettui todella hyvin ilman muokkausta. Osaa istutettiin muokkaamattomaan maahan. Monet paikat oli ennen koneilla vaikeasti tavoitettavissa, kaukana jokien ja vetelien soiden takana. Niin ei muokkaaman helposti päässyt. Monelle aurausalueelle tuli huonoa räkämännikköä. Parhaat laatumänniköt on noilla siemenpuualoilla joita ei muokattu ollenkaan.

    Nostokoukku 13.11.2024, 16:27

    Täällä kävi Valtion mailla pillari auroineen muistaakseni -74. Oli äärettömän märkä kesä. Niille kohteille, joille se oli tarkoitettu, ei ollut asiaa. Niimpä aurasivat kauskukankaita. Niihin sitten avojuuriset männyntaimet. Mutkaisia vähän tuli, mutta hyvin kasvoivat. Viimeinen kuvio aurattiin -87. Seuraavana keväänä siihen istutettiin kuusentaimet. Muokkaus oli tehokas, mutta tuli vain väärä puulaji. Siinä ei ole vieläkään monta ainespuun kokoista runkoa. Kerran olen ollut vuosia sitten iloinen aurauksesta. Koira haukkui sakeassa männyntaimikossa hirviä. Neulasmaton peittämää ”jätkänpolkua” pääsi konttaamaan aivan hirvien viereen.

    Perko 13.11.2024, 16:38

    ”Monelle aurausalueelle tuli huonoa räkämännikköä. Parhaat laatumänniköt on noilla siemenpuualoilla joita ei muokattu ollenkaan.”   Mitä tästä on pääteltävissä?

    mehtäukko 13.11.2024, 16:59

    Sitä, että jos perkolainen tietää olevansa Risto Jalkasen jutuissa viisaampi, ottaa dosenttiin suoraan yhteyttä. Jos on miestä.

    Puuki 13.11.2024, 17:01

    Aurausta tehtiin siihen aikaan myös liian karuille maille ja mäntyä istutettiin liian reheville maille.  Muokkaamattomat kuivat kankaat kasvoi hyvää männikköä koska siemenpuuasennossa olivat eikä liian tiheässä kuten jk-kohteilla.

    Perko 13.11.2024, 17:14

    Onko ne  liian tiheässä  oikeilla  jk kohteilla?  missä   olet Puuki  tapauksen tutkinut?

    mehtäukko 13.11.2024, 17:53

    Veden vaivaaman paksukunttaisen rehevän korven säätö-auraus aivan eri juttua kuin luetellut virheet. Kuten moni muukin asia, toiminta on muovautunut kestävään malliin.

    Reima Muristo 13.11.2024, 18:11

    Höpöukko on perinyt visvan tehtävät, tuuttaa palstalle sontaa 24/7.

Esillä 10 vastausta, 2,431 - 2,440 (kaikkiaan 2,448)
1 2 3 … 243 244 245