› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,421 - 2,430 (kaikkiaan 2,448)
1 2 3 … 242 243 244 245

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 12.11.2024, 10:43

    70-luvullakin rehevät maat kynnettiin ja karummat äestettiin.

    Jk ei olisi mahdollista ilman aikaisempien aikojen tasaikäistä metsän- hoitoa .

    Nyt sitä on mahdollista tehdä jonkin aikaa juuri maanmuokkauksen ansiosta.

    A.Jalkanen 12.11.2024, 11:06

    Jovain: pusikoita ei ollut. Syynä karjan laidunnus metsissä vai se että taimia ei syntynyt? Nykyään erilaiset sorkkaeläimet koettavat hoitaa samaa tehtävää, mutta metsästys vähän haittaa niitä tässä raivaushommassa (poroja ei joten Pohjois-Suomessa on vähemmän pusikoita).

    Perko 12.11.2024, 12:00

    Kestävyys: Luonnollisen kasvun tukeminen myös edistää kestävää kehitystä, kun ekosysteemit pystyvät toimimaan itsenäisesti ja sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin.

    Parhaan taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi metsän käsittelyssä on  valittava oikeat kokoluokat ja hakkuustrategiat.  Niin se toimii!

    Vastarannan kiiskihän kuvailee itseään; ”Vain puoli vuosisataa takamatkalla kehityksessä. Ilmankos asiassa kuin asiassa vastarannan kiisken rooli pysyy päällimmäisenä”.

    Metsuri motokuski 12.11.2024, 13:21

    Nyt taisi Annelilla taas nyrjähtää.  Meinaatko todella että Lapissa on vähenmän pusikoita juuri sen vuoksi että siellä on poroja ? Kyllä siellä pusikoita on joki varsissa niin kuin täälläkin.  Eiköhän ne pusikoiden vähäisempi määrä johdu ihan maapohja vähäisemmästä ravinteisuudesta ja tietenkin muistakin kasvuolosuhteista.

    Rukopiikki 12.11.2024, 13:33

    Lapissa on vähemmän pusikoita juuri porojen takia. Jos aitaa pienen alueen niin näkee ison eron. Porot eivät viihdy jokivarsissa räkkäaikaan. Virtaavien vesien varsilla varsinkin mäkärää on mustana pilvenään.

    Poroista on havupuun kasvattajille iso hyöty kun torjuvat vesakkoa.

    Metsuri motokuski 12.11.2024, 13:57

    Räkkäaikako sen muka ratkaisee. Se aika kestää käytännössä juhannuksesta heinäkuun loppuun. Mites se loppu sitten ?

    A.Jalkanen 12.11.2024, 14:16

    Nyrjähtäähän se kaikilla joskus, en sitä kiellä. Mutta 200000 talvikarja ja kesäisin siihen vasat päälle tekee jo jotain kasvillisuudelle. Kilpisjärvellä näkee että koivun taimia ei ole ja tunturikoivujen alaoksatkin on kaluttu pois. Muuallakin pistää silmään jäkälän vähyyden lisäksi koivujen puute. Ne puulajit kukoistavat, jotka eivät poroille maistu, kun hirvikantakin on Lapissa alhainen.

    ”Keväällä poro syö heinäkasveja, saroja, varpuja, jäkälää ja puiden lehtisilmuja. Kesällä porot syövät monipuolisesti erilaisia vihreitä kasveja, joista tärkeimpiä ovat ruohot ja kosteikkokasvit, ja lisäksi koivun lehtiä, jäkälää, heinää ja ruohoa. Syksyllä porot keräävät vararavintoa talvea varten syömällä sieniä sarojen, ruohojen, heinien ja varpujen lisäksi. Talvella, kun ravintoa on luonnossa vähemmän, porot etsivät ensisijaisesti jäkälää. Poro pystyykin haistamaan jäkälän metrin paksuisen hangen läpi. Myös heinäkasvit ja varvut kelpaavat porojen ravinnoksi, jos jäkälää ei ole tarpeeksi saatavilla. Tuulen pieksämillä ohutlumisilla alueilla porolle riittää talvellakin matalaenergiset varvut, heinät ja saraheinät. … Porot syövät talvella lehtipuiden taimia ja vioittavat männyntaimia, mikä voi aiheuttaa huomattavaa taimikon tuhoa.”

    Lähde: Wikipedia.

    Rukopiikki 12.11.2024, 14:32

    Elokuussa on monasti pahasti syöpäläistä. Ei se poro vanhannutta lehtiä enää syksymmällä syö. Varsinni jokivarsien pajukot vanhenee äkkiä. Elokuulla porot menee vanhempiin havumetsiin sieniä syömään.

    Kalle Kehveli 12.11.2024, 14:34

    Poroista on havupuun kasvattajille iso hyöty kun torjuvat vesakkoa.

    Hieskoivut ovat juuri porojen takia ”lohikäärmepuita”, 7 latvaa tai puskittuvat kitukasvuisiksi. Myös sarvillaan tuhoavat havupuita ja syövät taimia.

    Rukopiikki 12.11.2024, 14:37

    Pohjoisessahan pelkäävät että ilmaston lämmetessä tunturit männiköityy. Männyn taimia näkyy runsaasti jo hyvinkin korkeilla paikoilla.

Esillä 10 vastausta, 2,421 - 2,430 (kaikkiaan 2,448)
1 2 3 … 242 243 244 245