Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,411 - 2,420 (kaikkiaan 2,448)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Millä raivooja varmentaa nuo selityksensä?     Mitä niistä metsistä on  aikaisemmin haettu kenen ohjeilla ja määräyksistä lähtenyt?

    Ammatti Raivooja

    Ai, eikös nämä ”siinä on sellainen maa, että ne puut ei kasva.” ole sellaista mitä jokainen metsäalalla ole kuullut ja räkämäntybuumi ei ole johtunut pelkästään männyn suosiosta vaan myös kun on alettu laajemmin metsänuudistamisiin taimilla niin metsän rehevyys on määritelty edellisestä metsästä ja tultu väärin päätelmiin. Meillä on alettu kuusenistutuksiin 70-luvulla ja vielä 90-luvulla mäntyä on istutettu mäen päälle pelkästään kartan perusteella. Tottakaihan ylispuuhakkuun jälkeisiä metsiä on aina kasvatettu. Meilläkin näkyi paksuja männyn kantoja kuusikossa. Kyllä se ikä aiheuttaa kuusissa kasvamattommuuttakin.

    Kun minä ennakkoraivailen niin minä kyllä huomaan männiköissä ja koivikoista, että jos haluaa kattavan aliskuusikon niin sen on synnyttävä samaan aikaan kun maa muokataan edellisessä sukupolvessa oltava kuusta. Turvemailla näkee, että niitä kuusia syntyy myös myöhemmin harvana satunnaisesti sinne tänne. Turvemailla nyt puhutaan JK:sta mutta ilmeisesti ei ymmärretä tätä kunnostusojituksen ja kuusentaimien synnyn yhteyttä kun niissä keskustoissa ei ole kuin muutama kuusi ja ojanpenkat on täynnä. Et todella idiotismia alkaa olemaan jos nyt tällaiseen JK:n mennään ilman ojien maanpinnan rikkomista ja tuoreen maan tuomista kuusen siemenille.

    A.Jalkanen

    Vaikka AR:n teesit pitäisivät paikkansa, eli että kuusen taimia syntyy heikosti peitteiseen metsään, jk voidaan kyllä ottaa väliaikaisesti käyttöön jos erirakenteisuutta on valmiina ja alikasvoskuusissa kasvukykyä.

    Jovain

    Tuskin kuitenkaan jk:n käyttö on väliaikaista. Kuusi taimettuu varjoon (puolivarjopuu) ilman muokkaustakin. 70 luvulla ei vielä ollut muokattuja alustoja, mutta säästettäviä taimistoja oli runsaasti. Toteutettiin sen aikaista pieaukkohakkuuta. Metsät olivat erilaisia, ennakkoraivausta ei tunnettu, pusikoita oli vähän ja säästettävät taimistot ovat jääneet mieleen elinvoimaisina.

    mehtäukko

    Ei 70-luvulla ole kiinnitetty huomiota ”taimistojen elinvoimaisuuteen” lähellekään sitä mitä tänä päivänä, kuten moneen muuhunkaan asiaan. Ja nyt kun jotkut alkaa tinkaamaan sitä sun tätä korppia valkoiseksi, sehän ei käy laatuun.

    Jovain

    Vähän oli pusikoita ja metsät olivat peitteisiä ja se johtui sen aikaisesta metsänhoitotavasta. Tällä hetkellä pusikoita on ja pintakasvillisuus valtaa metsät. Saadaan pidettyä kurissa ankaralla työllä. Mehtäukko nyppii ilmeisesti viimeisetkin risut koneella, eikä huomaa sitä, mikälainen ongelma  pusikot ja pintakasvillisuus tällä hetkellä ovat. Vielä 70 luvulla metsät olivat (pääasissa) peitteisiä ja tähän päivään verrattavia ongelmia ei ollut.

    mehtäukko

    Joillakin kun 70-luvun asiat ovat tänä päivänäkin ongelmina korvien välissä ?! Vain puoli vuosisataa takamatkalla kehityksessä. Ilmankos asiassa kuin asiassa vastarannan kiisken rooli pysyy päällimmäisenä.

    Jovain

    Ei tarvitse seurata kuin päivän uutisia, huolet ovat toisenlaisia. Lähimmät kokemukset peitteisestä metsänhoidosta ovat sieltä puolen vuosisadan takaa. En ole kyseenalaistamassa niitä.

    Perko

    Edit ; siirretty ” hiilinieluun”,  Aukko on kohtalaisen vakaa  ja työllistävä , tuottamaton sijoitus   50 vuotta!!

    mehtäukko

    Mykkänen voi laittaa esimerkin vuoksi omat sijoituksensa mahdollisimman heiluvalle alustalle kymmeniksi vuosiksi. Ministerin palkka sivuvirtana samaan keitokseen.

Esillä 10 vastausta, 2,411 - 2,420 (kaikkiaan 2,448)