› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,401 - 2,410 (kaikkiaan 2,448)
1 2 3 … 240 241 242 243 244 245

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 11.11.2024, 08:14

    Metsän parturointia harrastetaan ja paljon, vapautuu sieltä rahaa vaikka sijoitustoimintaan. Voi sijoittaa myös metsään ja jopa metsänhoitoon. Ei kuitenkaan mehtäukon jk metsänhoitoon. Ovat kovin huono tuottoisia.

    mehtäukko 11.11.2024, 08:24

    Parturointia voi harrastaa tai ei se, joille parta kasvaa. Sekin on vapaa-ehtoista. Lopusta ei taas saa tolkkua , en kommentoi.

    Ammatti Raivooja 11.11.2024, 09:21

    Metsuri Motokuskille: kirjoitit, että jaksollinen metsä on huono lähtökohta jatkuvalle kasvatukselle. Minusta kaikki lähtökohdat ovat huonoja mutta arvometsä ja Kujala käyttävät tätä kuvaa esimerkkinä: https://yle.fi/aihe/a/20-10002970

    Niinkuin Jovain kirjoitti, avohakkuuvaihe sopii JK:n ja on suorastaan olennainen osa ja välttämättömyys jääkauden katkaisemiseksi ja uuden jaksollisen männikön kasvattamiseksi, jos ”jatkuva kasvatus” voi taas metsän kuolemaa simuloida.

    Eikö olekin jaksollinen Männikkö lähtökohta? Kujala todistaa tässä Perkon vääräksi ja Puukin oikeaksi. Ei sellaisessa vertailussa ole järkeä, jossa päätehakkuun jälkeen on 0€ ja jatkuvalla kasvattajalla rahaa puissa.

    suorittava porras 11.11.2024, 09:36

    Kun tuijotetaan pelkästään yhden hehtaarin tilannetta , voi lopputulos olla mitä tahaansa. Kun laitetaan kaksi koknaista metsätilaa vertailuun ja tarkastellaan tilannetta esim 25 vuoden aikavälillä , saadaan jo melko luotettavaa tietoa aikaiseksi. Tilakoko voisi olla kummaskakin sata hehtaaria. Toinen tila jk-menetelmän piirissä ja toinen kehityskuokiltaan optimaalisessa tilassa oleva jaksottaisen tila. Vertailuun puustopääoma alussa ja lopussa ja tulojen ja menojen erotus koko ajalta. Siinä erottuu jyvät ja akanat . …ja ei sitten mitään simulointeja , vaan rehellistä toteutunutta tietoa. Mielikuvitukselle ei kannata antaa sijaa.

    Jovain 11.11.2024, 10:19

    Lähes nollakustannuksiin päästään metsän uudistamisessa. Molempia hoitomuotoja on ollut ja aina jk on etusijalla. On tullut käytettyä alueilla ja kohteissa joihin jk metsänhoito on sopinut. ”Virallinen” metsänhoidon agenda haraa vastaan ja on vaikeuksia löytää toimivia menettelytapoja (palvelut). Nolla kustannuksiin voi päästä ja luontainen taimettuminen ei maksa mitään. Jk:n alkupääoman voi kuitata jakson päätyttyä. Esim. kylvö rikottuun maapohjaan (esim. vanhat kuusikot) antaa hyvän tuloksen ja nuorenmetsän hoitovaiheessa päästään jo kerroksellisiin metsiin. Jatkuva kasvatus metsänhoidossa voi olla vaihtoehto ja avohakkuut suunnilleen joka paikkaan ei ole perusteltua.

    Ammatti Raivooja 11.11.2024, 10:31

    Yhdellä kuviolla on tehty virhe ja toteutettu kuusen aliskasvoksen hyödyntäminen männyn alta. Puiden ikä on varmasti lähempänä 100-vuotta kun on harvennettu ensimmäisen kerran ja melko harvaksi. Yhtään ei ole tullut taimettumista tähänkään jatkuvan kasvatuksen kuusikkoon. Taimettumissaduilla ja jatkuvilla hakkuilla voi yrittää hölmöläisiä höynäyttää

    mehtäukko 11.11.2024, 10:43

    Höynäyttämisen yritystä on kyllä epätoivoisesti yritetty yöllä ja päivällä. Tuloksetta.

    ”Toimivia menettelytapoja” ei kaikenlaisille taivaanrannan maalareille ole tarkoituksen mukaista järjestellä.

    Perko 11.11.2024, 10:48

    Metsänkasvatuksen  kurssit ovat jääneet Raivoojalta käymättä.   70 vuotta on  tuhottu kasvustoa ja nyt ihmettelee  missä on  nuori puusto.  Mitä voi pääteellä?

     

     

     

    Jovain 11.11.2024, 11:00

    Kujalan laskelman kuvista voi laskea kuusien iän. Ovat korkeintaan kymmeniä vuosia, ei sataa tai satoja vuosia. Kaksoisnikki vauhdissa.

    Ammatti Raivooja 11.11.2024, 11:19

    Kyllä se on Jovain ja Perko jolta on jäänyt paljon ennakkoraivausta tekemättä ja on jäänyt ymmärrystä puuttumaan. Kujalan kuvassa ei näy isoja kuusia mistä nuo kuusten siemnet on tullut. Niitä ei niin vaan ilmaannu jokapaikkaan. Tuollaisen jaksollisen männikön ensiharvennuksessa edellisestä puusukupolvesta syntyneet kuuset on muutaman metrin ja just pystyin laskemaan, kun olen sellaisessa min 20 vuotta parimetrisestä kuusesta. On kyllä vuoden vitsi, että nuo kuuset ovat vain muutaman kymmenen vuotta.

    Paljon on istutettu mäntyä paikkoihin, jossa edelliset ”kyllä metsä kasvaa uudistamattakin” sukupolvet ovat kasvatteet männyn aliskuusista metsiä ja heikosti kasvamistaan kuusista on tehty päätelmiä maaperän köyhyydestä ja paremmasta sopivuudesta männylle. Nyt kun nämä ränsistyneet aliskuusikot on uudistettu ja tämä luontainen metsänkasvutustapa ehti hiipua niin uusia metsänomistajia on höynätettävissä kun niitä edellisiä virheitä ei ole niin paljon näkyvillä.

Esillä 10 vastausta, 2,401 - 2,410 (kaikkiaan 2,448)
1 2 3 … 240 241 242 243 244 245