› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,391 - 2,400 (kaikkiaan 2,432)
1 2 3 … 239 240 241 242 243 244

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 9.11.2024, 15:44

    A J  , Laasosen listoista näkee kappaleriviltä ha  puun arvon/ %-tuottavuuden eikä tarvii kaavoihin tarttua.  Olkoon  nuo mitättömät sivuseikat rahaahan on jokkaisella.

    Puukilta on vanhalaskin seonnut ja  siirtynyt  konttoriin sisähommiin reskontraa hoitamaan.

    Puukilla on mainiot kyvyt  ja oivallukset.  Pankkikonttori aukonlaitaan niin johan  vanhat rahakin ropisee ja siihen kun  rojauttaa isovanhempien osingot päälle korkoa korkoineen  niin ompahan  tutut kyykyssä.  Menneet vuodetkin saa palaamaan ne on kuin tätä päivää.

    A.Jalkanen 9.11.2024, 16:08

    Kiitos Perko varmaan voi kasvun laskea kun tietää puiden koon ja määrän. Ongelmaksi jää enää ennustaa näiden kehitys ja siihen tarvitaan kasvumalleja.

    Puuki 9.11.2024, 18:18

    Perkolla on hyvä mielikuvitus mutta ei käytännön järkeä , kun laskee edelleen tämän päivän kantorahat edellisen puusukupolven tuloksi. Todelliset tulot ja menot pitää laskea ja niiden erotus.

    Jean S 9.11.2024, 18:35

    Mikä on sellaisen metsän tuotto, jolle ei tehdä päätehakkuun jälkeen muuta kuin äestys?

    (oletuskierto 100 vuotta, energiapuuhakkuita alussa joissa pyritään koivuvaltaisuudesta kuusivaltaisuuteen, oletetaan, että luontaista kuusentainta syntyy)

    Perko 9.11.2024, 19:29

    Kuuleppas Puuki  kun menetelmäsi loppuunmyynnin sijoitettu raha ei ole   tullut tamppaajan käyttöön se on vain toista yritystä pönkittämässä toivossa ,että joskus  30 vuoden jälkeen  joku hoksaa kysyä  mihin Puuki on piilottanut perinnön.

    Tekemisen tuntua  kun  myy tukkipuuta 8 – 16 vuoden välein  ja pääsee kioskille  tenavien kassa jätskille  ja nauttimaan tuoreet pullat kahvin kanssa.  Tamppaukset ei paina päälle, sekin vielä!

    PS:  Tuossa alla on selitys, ukko  toistaa  saman  hölmöläis ikkunanlisäyksen siihen  saakka kunnes tupa romahtaa.

    mehtäukko 9.11.2024, 20:07

    Ei tarvitse tullakkaan siltä kuviolta, sillä metsätaloudessa hoitokierto kuvioittain tuo kestävästi toistuvaa jaksollista tuottoa.

    Kukapa uskoo tuota jo esitettyä  satuilua: ”..Tekemisen tuntua  kun  myy tukkipuuta 8 –10 vuoden välein…”

    Jovain 10.11.2024, 18:10

    Eiköhän aukon tekoon pääty edellisen jakson tuotto ja siitä jatkuu seuraava tuotto. Toistuvaa on aukon tuotto hyvinkin ja 60-80 vuotta kuluu aikaa seuraavaan tuottoon. Ja tappiollista ensiharvennukseen, 3-4 kertaa tuettuna (jk:sta ei makseta) ja yltääkö toisessa harvennuksessakaan vielä jk tuottoihin. Jk:ssa samaan aikaan voi olla 3-4 myyntiä. Hoidetut jk metsät eivät ole hiipuvia, on tuhlausta hakata aukeaksi parhaassa kavun ja tuoton vaiheessa olevia metsiä ja jopa aikoinaan avohakattavaksi tuomitut/suositeltavat metsät tuottavat ja ilman uuden metsän perustamisen ja hoidon kustannuksia.

    mehtäukko 10.11.2024, 18:43

    Mitä sekoilua taas.

    Metsätilan taloustulos muodostuu eri toimenpiteiden yhteistuotosta. 60-80 vuodet ovat Jojovainin hattutemppuja, josta leuan aluskuminauha on katkennut.

    Harvennukset jaksollisessa eivät ole huonompi tuottoisia kun jk:ssakaan, jossa kaikki pieni ja isompi puu kerätään vain harvennushintaisena. Eikö mene jakeluun? Ja kasvu niissä on auttamatta heikompaa ränsistyvän puulaadun takia.

    Perko 10.11.2024, 20:02

    On melko varmatieto ettei metsänpaljasmaa tuota rahallista tuloa.  Sekin on selvitetty millä  tiheydellä ja kokoisilla  puilla  on  paras tuotto.  Suuri puuvarasto ei takaa parasta tuottoa pitkällä aikavälillä.   Hämmästyttävän  pienillä arvoilla tuotavuus toimii optimaalisen hyvin joten on mahdollista  pitää  kasvu kunnossa ja uusiutuminen onnistuu  riittävästi perinteisesti.

    Aukkojentarvitsijat  ja 50 -luvun kuituplantaasi-ajatus ei  ollut kiinnostunut  puunmyyjän parhaasta  tulosta tai ollenkaan tulosta.

    Kalle Kehveli 10.11.2024, 20:22

    Kyllä se paljas metsämaakin tuottaa, mutta eri sijoitusinstrumentissä kuin puussa ja aika pian se aukeakin tuottaa.

Esillä 10 vastausta, 2,391 - 2,400 (kaikkiaan 2,432)
1 2 3 … 239 240 241 242 243 244