No, kerron Perkolle vastauksen:

Se ensiharvennettu metsikkö oli syntynyt jk:n, (siihen aikaan suojuspuuhakkuun) tuloksena. Taimikon vakiintuminen vei arvioitua enemmän aikaa, vaikka maa oli taimettunut jo ennen suojuspuuhakkuun tekoa. Pihlajat, pajut ja lepät valtasivat alueen. Tarvittiin kolme raivauskertaa ja täydennysistutus, jotta havupuutaimikko saatiin pelastettua voitolle. Siitä 70% on kuusta ja 30% mäntyä. Ensiharvennuksessa poistettiin 30 mottia kuitua. Puuta on pystyssä tällä hetkellä 105 mottia/ha.

Se toinen alue istutettiin normaaliin tapaan koivulle, raivattiin kerran, ja on nyt harvennettu kolme kertaa. Poistuma niissä yhteensä 150 mottia/ha, josta puolet tukkia. Puuta on pystyssä tällä hetkellä 210 mottia/ha.

Kummankin alueen puuston ikä on 33 vuotta. Muitakin vastaavia vertailualueita riittää, jos jollakin on kiinnostusta tutustua.

No kerro nyt Perko jo vihdoin, millainen se jk-metsä oikein on! Ei se oikein tänä päivänä riitä, että sanoo, ettei ole jk-metsää, jos ei osaa sanoa, minkälaista se jk-metsän pitää olla.

Kyllä Perko silloin 1980-90-luvuilla niitä suojuspuuhakkuita toteuttivat aivan vanhan polven kokeneet metsien miehet. Eivät ne hakkuut todellakaan olleen meikäläisen nuoren miehen tekeleitä.

Kyllä tässä valitettavasti on kaikkien näiden vuosien aikana jouduttu huomaamaan, että hyvätkään yritykset vertailla jk:ta ja jaksollista metsänhoitoa keskenään ei onnistu. Aina kun lyöt tarkat luvut jaksolliselta puolelta pöytään, jk:n puolelta ei vastaavia lukuja tule, tai jos tulee, ne ovat aivan ympäripyöreitä. Keskustelu loppuu monesti siihen, että mennään henkilökohtaisuuksiin. Se tässä eniten ihmetyttää, ettei todelliset kokemukset ja luvut edes jk:sta kelpaa ainakaan minun esittämänä jk-väelle!