Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,381 - 2,390 (kaikkiaan 2,432)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • A.Jalkanen

    En ole selvittänyt. Siihen tarvittaisiin simulointeja joihin minulla ei ole työkaluja käytössä. Siksi heitinkin pallon Tapiolle, joka saa tutkijoilta tarvittavat laskelmat. Muutoksissa ei ole järkeä, ellei kasvun lisäksi nouse myös kannattavuus. Periaatteessa näin kyllä pitäisi käydä, koska harvassa kasvatettu kypsyy päätehakkuuseen aikaisemmin kuin tiheässä kasvatettu. Kiertoajan yli laskettu tukkiosuus pitäisi saada kyllä korkeammaksi kuin 70 %.

    mehtäukko

    En usko VVJ lukuihin. Metla ja Tapio ovat olleet koetoiminnallaan ja mittauksilla pykälä taapäin ilman loppukasvatuslukua. Maan kasvupotentiaalin hyödyntäminen, typpilaskeumat, rotutaimet ja lämpö vain tehostavat suositusten määriä. Särynnänvara ja laadun soveltaminen on sitten olemassa.

    Ei 200:sta kiinnon rungosta voi tulla 400 rungon tulosta.

    Makarov

    Ei se harva metsikkö tuulessa kaadu sen kummemmin kuin muukaan nykysuositusten mukainen metsä jos se on taimikkovaiheesta lähtien harvassa kasvanut. Siellä juuristo ja runko on kehittynyt kestämään tuulia kun puusto on taimikkona jo valmistettu harvaan asentoon. Jk metsät on eriasia kun siellä ei ole siedättämistä tehty.

    A.Jalkanen

    VJJ:llä oli jutun mukaan lopussa 3 kuution runkojakin. Itsekin ehkä jättäisin väljennyksen väliin ja pitäisin enemmän runkoja päätehakkuuseen saakka. En tiedä miten Luken kasvatuskokeissa on käynyt harvassa kasvatetuissa metsiköissä. Veikkaisin että kovin harvassa loppukasvatusasennossa lehtipinta-ala laskee liikaa pienellä runkoluvulla, kun puut ovat jo varttuneita ja latvus pitkälle karsiutunut.

    mehtäukko

    Harvassa kasvaneet 3 motin turilaat menevät herkästi sellupinoon.

    Sahat on rakennettu tietyille vaihtelunrajoissa optimikoon pölkyille. Sorvit lihovat erikseen pyytämättä ja yllättäin…

     

    Puuki

    Sorvitukilla on sama hinta kuin sahatukillakin.

    Paras tuotto 3 %:n korkokannalla on, kun kuusikko kasvatetaan 1300-1400 kpl/ha taimikkotiheydessä.  Harvempi kasvatustiheys lisää tilavuuskasvua jo taimikkovaiheessa.

    Perko

    A J kysyn kuin lääkäri; miltäs se ihestä tuntuu,  koheneeko vai huononee?  funktiolaskimella, Laasosenahon taulukot ja kynällä paperille  tulos selviää.  Kynä ja paperikin riittää ratkaisemaan rahavirrat vuotta kohti.

    Millainen  on A J:n rukkastuntuma?

    Paljonko on Puukin menetelmän  vuosituotto, onko parannus  ratkaiseva?

     

    A.Jalkanen

    Rukkastuntuma on Puukilla paras. Ehkä Laasiksen yhtälöt eivät pysy perässä kun kasvatetaan hoidettuja metsiä jalostetusta taimiaineksesta lämpimämmässä ilmastossa. VMI-aineistot korjautuvat vähän kerrallaan.

    Puuki

    Normi 300 kuution/ha päätehakkuun jälkeen vuosituotto on 6 %:n korolla 1025 €/a. Jos lasketaan korkoakorolle 30 vuoden aikana olisi vuoden tuotto yli 3200 €/ha. + taimikon kasvava arvo lisäksi.

    Husq165R

    Vessillä enemmän.

Esillä 10 vastausta, 2,381 - 2,390 (kaikkiaan 2,432)