Ukko-Kolin lyhyin lenkki oli tosi ankea jo pari vuotta sitten. Kuollutta puuta paikat täynnä, silti ei kevättalvella näkynyt eikä kuulunut yhtään lintua, ei edes talitintin laulua. Lienenkö puolueellinen, mutta hoidettujen/uudistettujen metsien keskellä asuessa on tottunut näkemään myös hömö-ja töyhtötiaisia.

Kyllähän konemiehet mieluummin tekevät selkeää, mitattavaa ja kaikille tuottavaa työtä. Siitäkään näkökannasta ei päästä mihinkään, sillä järkisyyt ratkaisevat.

Aivan, olen teettänyt jk hakkuuta omaan piikkiin ja on onnistunut hyvin. Yhtiön korjuuna on huonommat kokemukset.

Veli-Jussi esittää Metsämakasiinissa (7/24 s. 76) jälleen siirtymistä harvempaan kasvatustiheyteen. Runkolukuohje olisi: uudistaminen 1200 > ensiharvennus 600 > väljennys 400 > loppukasvatus 200.

Perusperiaate on oikean suuntainen. Prosessimallittajien mukaan metsikön kasvu riippuu kaikkien puiden yhteenlasketusta bruttokasvusta, josta on vähennetty ylläpito- ja kasvuhengitys. Lehtipinta-ala määrää ylärajan sille, kuinka suuri bruttotuotos voi olla, ja kunkin kasvukauden olosuhteet sen mikä toteutuu.

Tähän voi katsoa rinnalle Mehtätalo ym. 2024 julkaisun, jossa on sama periaate, eli kasvun ennustamisessa lehtipinta-ala kuvataan latvusprojektiolla ja hengitys puuston kokonaistilavuudella. Vastaava kasvun ennuste saadaan myös viimeisen 5 vuoden kasvusta, joka on helposti mitattavissa mistä tahansa havupuumetsiköstä kairaamalla. Julkaisussa on havainnollisia kuvia kasvusimulaattorin kasvuennusteista.

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=4919421

Veli-Jussin mukaan nykyiset metsänhoidon suositukset johtavat liian pieniin latvuksiin. Johtaako resepti kuitenkin liian pieniin runkolukuihin? Lehtimassahan on yhden puun latvuksen koko kertaa puiden runkoluku per hehtaari. Esitettyyn reseptiin tarvittaisiin varmaankin hienosäätöä alueesta, puulajista ja kasvupaikasta riippuen.

Nykyisillä metsänhoidon ohjeilla toimittaessa metsikön kasvu on suurimmillaan nuoressa metsässä eli noin 35 vuoden iässä. Voitaisiinko harvempana kasvattamalla pidentää huippukasvun aikaa? Mikä on se runkoluku, joka maksimoi lehtimassan ja sitä kautta kasvun kiertoajan yli?

Ikärakenteen vanheneminen pysyvästi kasvua pienempien hakkuiden vuoksi pienentää nyt kasvua koko Suomen alueella laskettuna. Hiilinielun lisäämiseksi lääkkeeksi on esitetty tiheämpänä kasvattamista ja kiertoaikojen jatkamista. Edellyttäisikö jatkaminen kuitenkin harvempana kasvatusta, jotta puilla riittäisi latvuksessa paukkuja loppuun saakka?

Pitää paikkansa Kehveli. Suurin riski on heti harvennuksen jälkeen. Riski on suuri silloin kun harvennetaan tiheä metsikkö, jossa juuristot eivät ole vahvat. Sellaisessa on myös lumituhojen riski suuri. Harvassa alusta lähtien kasvaneessa puussa on vahva latvus ja juuristo, mikä saattaa johtaa pienempään tuuli- ja lumituhoriskiin kiertoajan yli.

Aiempi keskustelu aiheesta tässä. Haittana mainitaan mm. että harva kasvatustiheys johtaa suurempaan raivaustarpeeseen.

Männyllä pidetään suurempaa tiheyttä alkukasvatuksessa välttämättömänä laadun kannalta, tai haluttaessa tiheys voidaan korvata karsinnallakin.

https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/paastaanko-latvusten-ohjepituuksiin-harvennusmalleilla/