Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,361 - 2,370 (kaikkiaan 2,448)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • A.Jalkanen

    AR:lla on hallussa metsien häiriödynamiikkakin. Kuivilta paikoilta luonto hoitaa tosiaan pintakuloilla kuuset pois. Kosteilla paikoilla kuusi kuolee metsätuhoon tai vanhuuteen, mutta niillä kohdin yksittäisen kuusipuun ikä voi nousta korkeaksikin.

    Perko

    Vaatii ” haastella”  hakkaajalle  kotvasen ja  tehdä jopa nauhoitetun  koealan  jossa harjoittelee.    Olin  äskettäin kutsuttuna  tekemässä  nauhoitusta   ei kuulemma  mhy: llä ole sellaista osaamista.    Harsinta tarkoittaa myös korjausta.  Saksalainen Karl Gayer oli  oivaltanut 1880. Suomeen kyseinen  harsintametsätalouden aatteen levitti ruotsalaisen Uno Wallmonin .

    Huijarit  teki harsinnasta kirouksen ja  kirosanan  vertauksen jotta edelleen  julistetaan.  Sillä  ja lailla   ropsin tappiollinen  kasvatus oli  mahdollinen.

    Ammatti Raivooja

    Olen ihmetellyt 10 vuotta kun kemeralaki uudistettiin samalla 2014 et miksi se Aki Hostikka (Hintikka, paikannimi) tiuskasi minulle takaisin, ”en tiedä” kun kysyin miksi raivausväli taimikossa oli laitettu 7 vuoteen. Suomessa ei varmaan ole yhtään metsäammattilaista joka ei tietäisi, että varhaisperkauksen jälkeen tuo on aivan liian kauan. 2014 on varmasti ollut erilaista painostamista eri tajoilta kun metsälakia on uudistettu. Metsänhoitosuosituksiin lisättiin todellisuuden vastainen kuva JK:sta missä isojen kuusien ja keskikokoisten mäntyjen alla kasvaa pieniä suoria koivuja. Sellaista en ole luonnosta löytänyt koskaan. Sauli Valkonen on todennut, että koivu ei sovellu ollenkaan JK:hn ja olen lähnyt mitä koivun taimille tapahtuu JK metsässä. Eli ihan taatusti bisnes edellä on painostettu jokaisen metsäammattilaisen pask”%s tietämään juttua metsälakiin. Tai luontoväki pailostanut. Nehän ne vasta on kunnostautunut valehtelemaan pienaukkojen tuotoista. Jopa Perkokin tietää mitä s%ntaa se on.

    Fake it til’ you make it?

    mettämiäs

    Aki Hintikka?

    A.Jalkanen

    Hostikkahan se. Muuten AR:n vuodatus on asiaa.

    Perko

    A Raivoojalla  on jatkuvasti ongelmia taimikoissa ja kemerassa mistähän se  johtunee.

    Harsintahakkuun metsä tuottaa  hämmästyttävän hyvin jopa viisikertaista  vuositulosta on aukkojen kanssa taisteleviin nähden.  JK puusto kasvaa kalleinta laatua nopeimmassa tahdissa  ylen aikaa eikä sitä sammuteta konsernin käskystä vuosikymmeniksi.    20 €/ motti myynti  tuotos on olematon.

    Metsuri motokuski

    Kävimpä pitkästä aikaa pyhä häkin kansallispuistossa. Näin metsäalan ihmisenä ei kyllä siinä ryteikössä mitenkään silmä lepää. Lahopuuta lavana joka paikka täynnä. Tuli siinä kävellessä katseltua sitä luontaista taimettumista.  Valitettavasti sen 6,5 km matkalla mitä kotalammen luontopolku meni niin yhtään tainta en nähnyt. Pienaukkoja kyllä löytyi.

    Samoin lahopuun määrä ei ollut mitenkään järeää.  Toki oli isojakin puita mutta pääosin sellaista alle 150 litran kuusta. Metsän nuoremmat puut olivat hyvin huonoja. Hidas kasvu ja paljon kuolevia puita.

    Oli oikeastaan aika opettavainen retki ja huomasi kuinka väärässä suomen luonnonsuojelijat ovatkaan metsien tilasta. Jos haluaa nähdä oikein huonovointisia metsiä niin pyhähäkin kansallispuistoon kannattaa tehdä vierailu.

    mehtäukko

    Ruotsalainen Lantbrukets Affärstidning (ATL) kirjoitaa MT uutisessa, että ”Saksan metsät ovat muuttuneet hiilinielusta hiilen lähteeksi. Syy siihen hyönteisten,myrskyjen ja tulipalojen aiheuttama puun väheneminen, metsien korkeampi keski-ikä ja hitaampi kasvuvauhti.”

    Eikös tällä ole selvä yhteys näihin PyhäHäkkeihin? Kun sellaisia museoituja ryteikköjä vaaditaan lisää talousmetsistä, maailma pelastuu!

    suorittava porras

    Minäkin poikkesin Pyhä-Häkissä pari vuotta sitten ja laitoin sieltä muutaman kuvankin. Samat mietteet , kun Mmk:lla täydennettynä vielä ,että tunnelma oli kuin hautausmaalla.

    Metsuri motokuski

    Samaa mieltä.  Ainoa millä tuon kansallispuiston kuusimetsät pelastaa on polttaa osa puistosta. Muutoin hyönteiset tuhoavat pikku hiljaa pääosan kuusista. Tuolla kyllä huomaa sen että maapohja tarvii joko polton tai muokkauksen jotta metsä uudistuu. Kotanevan reunalla on yksi vanha metsäpaloalue ja se onkin kohtuullisessa kasvussa. Toki eihän kasvua voi verrata talousmetsiin mutta on jotakin.  Tuo kotaneva on mielenkiintoinen siksi että se oli ensimmäisiä ennallistettuja soita.  Hienosti on suo ennallistunut eikä sitä ennallistetuksi erota luonnontilaisesta jos ei tiedä.

Esillä 10 vastausta, 2,361 - 2,370 (kaikkiaan 2,448)