Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,341 - 2,350 (kaikkiaan 2,456)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • mehtäukko

    ”..40-60 vuoden takaiset alikasvokset ovat jaksottaisen metsistä…”

    Ja mitä sitten? Typeryys tapahtuu siinä, kun niistä yllytetään kasvattamaan muka uusi jk-metsä. Kokonaisuus ratkaisee, onko joku hattara- taimisto kehityskelpoinen.

    Ammatti Raivooja

    Kun tiedetään, että männikössäkin kuuset ovat syntyneet todennäköisimmin ja pääasiassa  valoon samaan aikaan männikön kanssa, ovat pitäneet riutumisen ja monen harvennuksen jälkeen myös saaneet kipeää ja lahoa. Metsien terveys on pysynyt hyvänä, että sivuosumia saaneita kuusia ei ole pidetty pystyssä. Ikävä Pukkalan hyödyllistä tuhoa kuvissa on kuollut mänty ja mänty elää 300 vuotiaksi ja niin paljon kun minä olen ennakkoraivauksia tehnyt ja jos näen kuolleen männyn niin usein löytyy se kipeää saanut kuusipesäke mikä sitten tappaa ne männyt. Päätehakkuu ikää lähestyvässä männikös kuusia kyllä syntyy harvakseltaan sinne tänne mutta ennakkoraivauksissa kyllä pihlaja-hieskoivu on se 90% mitä sieltä varjosta raivataan pois. Tuo on harhaluulo, että noihin 2-vaihe metsiin taimettumista tapahtuu varjoon ja jatkuvasti. Vaan ne tulee kerralla alussa valoon.

    Puuki

    Uudistumista tapahtuu myöhemminkin harvan kuusikon allekin mutta ei juuri ilman maanmuokkausta.  Riittävä harvuus on edellytys uudistumiselle esim. männiköissä, joihin syntyy alikasvosta ilman muokkaustakin kuivilla kasvupaikoilla ja rahkasoilla.

    140ärrä

    Luontaista taimettumista on tullut seurattua eräällä omalla kuviolla. Kuusikko, nyt ikää n. 55 vuotta, rl 600kpl/ha, keskiläpimitta 26cm, keskipituus 21m. Harvennettu 2013 ja 2020. Vieressä on 2013 tehty aukko, jonka uudistus oli laiminlyöty minun hankkiessa tilan, ja edelleenkin siinä on siis 2020 perustettu taimikko.

    Luontaista taimettumista tapahtuu vain tämä kuusikon reuna-alueella, aukon puolella. Vaikutus ei kanna edes kovin syvälle, taimettuminen loppuu selvästi jo 3-4m matkalla aukosta poispäin, vaikka aikoinaan ylitiheänä kasvanut kuusikko on melko karsiutunut. Kun aukon reunasta poistettiin muutamia tuholaisten valtaamia puita pari vuotta sitten, on näiden alle/tilalle kyllä nousemassa kunnon tuppaita paikoitellen. Itse kuusikon sisällä ei taimettumista juuri tapahdu, kuin harvakseltaan ajourissa, mutta kovin vaikuttaa kituliaalta kasvu. Pihlajaa nousee jonkun verran, mutta pitkäkorvakanta pitää huolen niistä.

    En ole vielä vakuuttunut jk-metsien luontaisesta uudistumisesta. Aukon tuotoksi lasken arvon nousun, jossa tapahtuu hyppäys siinä vaiheessa, kun paikalla on laadukas, vakiintunut taimikko. Tästä eteenpäin kasvaakin puuta. Rehevällä maalla odottelen ensiharvennuksen olevan n. 20 vuoden päästä.

    Ammatti Raivooja

    Kuusi tarvitsee sen heinättömän kohdan varjossa tai kuivalla kasvupaikalla. Kuusen siemen tarvitsee 28 asteen lämpötilan itääkseen eli jonkinlaista auringonpaistetta, että maa lämpiää myös tuohon. Kuusen alla se tapahtuu tai vilkastuu harvennusten yhteydessä. Mutta onko hyvä, että kuusi uudistuu Kuusen alle tai liian kuivalle paikalle? Hömötiaismetsässäni oli kuusi ja mänty siemenpuita koivujen hakkuuseen asti. Kuusia oli syntynyt myös avovaiheen jälkeen muutamiakuusien viereen mutta koivujen poisottamisen jälkeen hyvin vähän koivunkantojen lähelle, jotkaovat peittyneet heinistä, vatusta, tuomesta ja pihlajasta. Männyn taimia on pari. Kuusen taimen kasvatus ison Kuusen vieressä on aina niin, että se taimi kasvaa ilman riittäviä ravinteita ja isojen poiston jälkeen rukoillaan, että ei ole ja että se toipuisi kurjuudesta. Valon ja varjon sääteleminen on kanssa ihan humpuukia, varjoon mihin kuusi syntyy, on riutumista ja pieneenkään valoon ei tule toivottavia puulajeja.

     

    mehtäukko

    Ja vaikka tulee ”laadukas ja vakiintunut taimikko muutamalle aarille, mikä lisä-arvo sillä on tilan kuviorepertuaarissa?

    Aikoinaan Metsäkeskuksen mts:aan oli ostotilalle tällätty aarin ja kahden kärpäsenpaskoja muka tarkoituksenmukaisuutta tavoitellen.

    140ärrä

    ”Laadukas ja vakiintunut taimikko”-kommenttini koski aukkoa (tuossa mainitussa tapauksessa 1.3ha), ei pelkkää kuusikon reunamille syntynyttä alikasvosta.

    mehtäukko

    Ja mehtäukon kommentti tätä:  ”Luontaista taimettumista tapahtuu vain tämä kuusikon reuna-alueella, aukon puolella. Vaikutus ei kanna edes kovin syvälle, taimettuminen loppuu selvästi jo 3-4m matkalla..”

    140ärrä

    No siinä taas oli tarkoitus vain kertoa, miten huonosti luonnontaimia puuston alle syntyy, vaikka paikka on niin ideaali, kuin puuston alla voi olla (jäi mainitsematta, että aukko on puiden eteläpuolella, eli aurinko pääsee paistamaan vielä vähän matkaa puiden alle.) Ei ole ollut mitään tarkoitusta väittää kyseisten taimien tuovan mainittavaa lisä-arvoa tilalle. Se tapahtuu siinä aukon puolella, istutettujen ja luonnontaimien toimesta.

    Perko

    Pohtijoilla tieto metsänsynnystä vaikuttaa heikommalle mitä olis’ Kalevalasta opittu. Menneellä vuosituhannella myytiin enimmäkseen luontaismetsän tukkia. Varmasti kirjallisuudesta löytyy tieto millä moodilla puut tuli olla jotta uutta kasvua syntyi. Voi olla että sekin tieto on ainakin yritetty tuhota ja julistettu kerettiläiseksi julkilausumien saattelemana.

    Katsoin vanhaa leimaustietoa  niin  siinähän  puusto oli  hyvässä jk asennossa,  metsänviisas veisteli aukonrajat ja  siihen meni..   tuli pitkä tamppaus ja kärvistely .  No,  nyt sitä palautellaan   ”alkuperäiseksi”  on jo kahta kerrosta ja kolmea lajia.

    Puukilla  on jo temppu hallussa, jos jätät metsääsi ne optimikokkoiset kasvamaan  niin  riittää ”rahapuuta” myytäväksi  jatkuvasti  enemmän vuodessa kuin kolme mottia.

Esillä 10 vastausta, 2,341 - 2,350 (kaikkiaan 2,456)