Puiden pituuden kasvaessa taimettuminen heikentyy dramaattisesti kun pintakasvillisuus saa valoa puiden sivuilta latvusten mentyä ylemmäs. Koivikossa kuusettuminen tapahtuu ensimmäisinä 20 vuotena jonka jälkeen vaikka jättäisi harvemtamatta niin kuusia ei enää tule heinikon vallatessa sekä edellisestä puusukupolvesta jäänyt siemenpankki on käytetty. Tiheä koivutaimikko ei anna tilaa heinille mutta kuusille antaa. Sen peitteisyyden pitää olla todella täydellistä ja se onnistuu vain nuorilla taimilla. Männiköissäkin hämää, että kuuset olisivat muka syntyneet isojen puiden alle vaikka todellisuudessa kuusilla on ikää 40-60 vuotta ja ovat syntyneet nuoreen männikköön. JK:ssa on heinittyviä reikiä kun isot harvakseltaan olevat puut eivät varjosta maata samalla tavalla kuin tiheä taimikko. Raakkujoen varretkin voi olla hyvin varjosia jo muutamalla metrillä suojakaistaa jos siinä on täystiheä taimikko verrattuna, että on isoja puita harvakseltaan.

AR:llä hyviä näkökohtia. Jos oletetaan että kuusen taimia syntyy aukkoon pääosin edellisen metsän siemenistä (maaperän siemenpankista), mitä tästä seuraa jatkuvan kasvatuksen onnistumiselle – huonoja onnistumismahdollisuuksia kenties? Eli vaikka siementäviä kuusia alueella olisi, syntyykö taimia peitteiseen metsään vai pelkästään pienaukkoihin ja ajourille?

Ihan mahdollista varmaan alamäkeen kovalla tuulella esteettömässä aukossa.

Ja en minä täysin poissulje etteikö voisi olla myös muualta lentänyttä. Joskus kyllä, että jossain vaikka mäen päällä kasvaa kuusia mäntyjen alla niin ne paikat on sellasia, että vaikea uskoa, että ne olisivat pelkästään kiivenneet sinne. No jokatapauksessa olivatpa nyt tulleet mistä tahansa, niin ne eivät ole itäneet kuin silloin, kun metsä on ollut aukkoa. Eli väite tämän metsän kohdalla ja monen muun, että kuusi taimettuu varjoon on osittain epätosi. Kuusi tietysti syntyy varjoisassa kuusikossa kuusen alle joskus tai ”jatkuvasti”, kun kuusi estää heinien kasvun. Kuusten ja valopuiden kasvunopeusero hämää katsojaa mutta pienetkin kuuset voivat olla todella vanhoja ja todennäköisimmin syntyneet samaan aikaan mäntyjen ja koivujen kanssa aukossa. Mitkään löytämäni todisteet ennakkoraivauksilta eivät viittaa siihen, että metsissä tapahtuisi jatkuvaa taimettumista. Kuusta . Ainakaan siinämäärin, että jatkuva kasvatus olisi totta. Pihlaja syntyy varjoon. Tosi  hankala sanoa, pääasiassa koivujen ja mäntyjen alle syntyneet ovat samaan aikaan mutta ison männikön alle voi tulla myöhemminkin. Tähän ei liene yhtä vastausta.

AR:lla jälleen tarkkaa havainnointia, joka osaltaan selittää miksi mallittajilla menee ns. sormi suuhun, kun pitäisi ennustaa taimien syntyä jk-metsään. Asiaa voisi tutkia määrittämällä jk-metsään syntyneiden kuusen taimien ikää. (Enpä yllättyisi jos joku olisi tämänkin jo tutkinut.) Siemenen ikää ei tiedetä tarkasti, mutta jos siemen ei säily kauaa maassa itämiskykyisenä, asia voidaan selvittää riittävällä tarkkuudella: taimet ovat edellisestä aukkovaiheesta jos ne ovat vanhoja ja nykyisestä kuusikosta jos ne ovat nuoria.

40-60 vuoden takaiset alikasvokset ovat jaksottaisen metsistä. Hitaasti niitä 2014 jälkeisiin metsiin on ehtinyt muodostua. Kuusi uudistuu kyllä varjoon, mutta jaksottaisen metsänhoidon kulttuuri on pitänyt siitä huolen. Viimeistään ennakkoraivauksessa on raivattu kehityskelpoisiakin taimistoja pois. Eivät ole sopineet hoidon kulttuuriin. Nyt tilanne on muuttumassa.