Perkolle taitaa riittää, että puilla on myydessä hyvä yksikköhinta. Kuutiomääristä ja kasvunopeudesta ei niinkään ole väliä. Tuon kyllä tavallaan ymmärtää, jos harjoittaa jk:ta, sillä sitä ei saa kannattavaksi muuten kuin itseään pettämällä.

Käsittelyä ei ollut tehty, ei kannossa ollut väriä, noin viikko puolitoista sitten hakattu. Oliko energiapuukorjuu termi syynä vai metsän omistajanjossa nuukuus. Josta tuli kuitu ainespulta ja joku tukkikin, puuta pinossa kolmattasataa. Kävin kävelemässä naapurin metsän hakkuulla jonka oli suorittanut hirvensarvi Metsä Group kuusikkometsän harvennusta ja mannikkimetsänharvennusta jossa ei ollut hoitotoimenpiteitä tehty koko Metsikön elinkaaren aikana Kuusikko istutettu 83 ja Männikkö 78 nyt tuli ensimmäinen harvennus, sakea metsä oli siitä arvelisin että olisiko ostettu energiapuuna koska kantokäsittelyä ei ollut tehty.

Tämä on sitä oikeaa lainkirjaimen veistämistä, kun eräs ostomies 8 vuotta sitten sanoi puukauppa-asioissa kantokäsittelysta kesällä että pitää suoritta ja heillä käytetään harmaaorvakkaa, ja päälle korosti sanomalla kun koneet menee metsään niin heti metsäkeskukselta tulee välittömästi tarkistaja paikalle, aivan kuin olisivat online yhdeydessä koneet ja metsäkeskus.

Kyllä tässä tulee ajatus että kumpaakin metsänomistajaa on haluttu höynäyttää.

Kun Ropsin on noin varma väitteissään, nuuhkitko havukannot niin tarkkaan,ettei väritabletin puute tee tepposta? Onko kaatosade vallinnut korjuun aikana? Metsäyhtiö ei tee tuota väittämääsi kolttosta, se on jos on korjuun suorittaja. Jos se on MG:n sopimusyrittäjä, se on huiputtamalla vaikeaa toteuttaa.

”…missä olosuhteissa luonnontaimia syntyy järkevä määrä järkevässä aikaikkunassa…” Eiköhän uudistuksen tulevat muutamat vuodet ratkaise, jota ei välttämättä teko-älykään ratkaise. Jos heinien ja muun rojun kasvu pääsee etunojaan ja niskan päälle, odottelussa peli menetetään. Eli kylvö ennen heinittymistä tai heti.

Ja eihän Ekin tuomitsemaa pirunkeksintöä voi ajatellakaan jk:n avituksessa.

Aukon tuottomenetelmässä siis jaksollisessa on normaali toimenpide hoitaa vesitalous, tarvittaessa tientekoa ja maanmuokkaus kuntoon. Mitään epäselvyyttä tekemisten tärkeydestä ei pitäisi olla olemassa, jos kysymyksessä on kestävä ja kannattava pitkäntähtäyksen puuntuotanto.