140ärrä, riippuu alikasvoksen laadusta voiko sitä käyttää. Eli ei voida antaa yleispätevää suositusta. Yleensä koivun tai männyn alla kasvava kuusialikasvos on hyväkuntoisempi. Kuusen alla kasvava voi kärsiä valon puutteesta ja voi olla tyvilahon saastuttama jos sitä paikalla on.

Tuo siemenperuna-asia on edelleen kysymysmerkki. Onko jk:ssa löydettävissä sellainen ”sweet spot” jossa sekä kasvu että uudistuminen ovat riittävän hyvät? Mikä on se pohjapinta-ala tai tiheys kullakin kasvupaikalla, puuston rakenteella ja puulajivalikoimalla? Jk-kasvattajat eivät ole vastanneet tähän. Siksi olen ehdottanut että keskitytään kasvattamiseen ja hoidetaan uudistaminen kokonaan tai osittain keinollisesti. Käytetään hyväksi tahallaan tai vahingossa saatu erirakenteisuus yläharventamalla, mutta ei kanneta huolta uudistumisesta. Saadaan arvokasvu pysymään mahdollisimman korkeana.

Jos jokin tuollainen sweet spot on mahdollista löytää, siihen pääsy ja siinä pysyminen todennäköisesti vaatii hyvin aktiivista metsän seurantaa ja hoitoa. En usko, että sellaiseen voi kovin tarkkaa numeroperustaista yleisohjetta antaa, vaan pitää soveltaa juuri kyseiseen kasvupaikkaan sopivalla tavalla – ei siis todellakaan mikään jk:n markkinoima vaivaton ja edullinen (ei istutuksia, ei raivauksia, ei muokkauksia) kasvatustapa. Ja varmasti jää tekemättä muutamaa hehtaaria isommilla aloilla.

Niin pitkään, kun jk:ssa onnistuneet eivät avaa tätä esimerkkitasolla, voidaan vain arvailla. Oma arvaukseni on, että tämän tason onnistumisia ei ole ollut.

Jk:ta en vastusta muuten, kuin pakollisena menetelmänä. Se on ihan käyttökelpoinen pidentämään metsän peitteistä aikaa, jos on valmis hyväksymään pienemmän tuoton ja suuremmat riskit.

Kyllä se varmaan ainoa keino on varmistaa jk metsän taimettuminen istuttamalla taimia sinne. Nythän  on vain lähdetty siitä että jk metsän tulisi taimettua luonnostaan. Näin tuskin joka paikassa käy. Tuosta alikasvikoksesta on sanottu joskus että jos vuosikasvain on yli 15 cm edellytykset toipumiselle löytyy. Muussa tapauksessa valoshokki voi aiheuttaa kuivumista.  Tiedä sitten onko näin.

No kyllähän se mäntykin imee vettä ja syö ravinteita ja varsinkin jos on kivi tai Kallio lähellä niin kyllähän se on myös männy ”vika.” Kuusialiskasvos männikössä on riski kun kuusta se ei tapa vaan se sairastunut kuusi tartuttaa ja tappaa sen mäntyjä. Kuusihan periaatteessa hyötyy tyvilahosta kun isot puut kuolee vierestä ja antaa kuuselle kasvutilaa. Periaatteessa evoluutio muokkaa kuusta siihen suuntaan, että ne levittää siementä parhaiten, jotka vähiten kuolee siihen ja samalla levittää.

paljon hakataan metsiä harvaksi ja vajaatuottoiseksi. Siitä Metsäkeskus on huomauttanut

Nämä olivat pääosin jaksollisen mallin ensiharvennuksia, ei jk-metsiä? Jk-metsän sen sijaan saa hakata liian harvaksi ilman huomautusta?