Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 2,565)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Puuki

    <p>Jos vertailu aloitetaan 0-tuottovaiheesta aukosta miten jk-metsän 0-tuottovaihe eroaa tasaikäisen metsän vastaavasta ?</p><p>Koko jk hypetys perustuu pääosin vääriin mielikuviin metsän kasvatuksesta ja sen tuotosta.  Vanhentuneita käsityksiä viljelymetsien kasvusta ja hakkuuajankohdista verrataan mielikuviin erinomaisesta jk-metsästä.  Ei ole uskottavaa ollut enää pitkään aikaan.</p>

    A.Jalkanen

    Jovain: ”samat puustomäärät siellä on molemmissa”. No ei ole! Visakallo ilmoittaa keskikuutioksi 150 m3. Entä jiikoo-kasvattajat, paljonko löytyy?

    Jovain

    150 m3 on ihan hyvä puustopääomaksi peitteisessä metsänhoidossa. Valtakunnan metsissä keskipuusto on n. 120 m3. Eihän jk metsänhoidossa ongelma ole keskipuuston säilyttäminen, vaan tuloksen kannalta, paljonko on myyntiä keskipuuston yli. Sama se on jaksottaisessa metsänhoidossa. Voihan vertailu lähteä vaikka keskipuustosta ja moneenko jaksottaisen kiertoa halutaan verrata. Yhden kierron keskipuustoilla antaa jo tuloksen.

    suorittava porras

    Sillä tilalla ,jonka isäni aikanaan osti , oli keskipuusto harsinnan seurauksena 75m3/ha. Se saatiin korjaantumaan vajaassa 40 vuodessa jaksollisin menetelmin 110m3:iin/ha.

    Niillä tiloilla ,joilla suojuspuukikkailun (=kiertotie harrastaa jatkuvaa kasvatusta) avulla ei saatu metsää uudistettua, pakollisessa päätehakkuussa kertymät olivat järjestään alle 100m3/ha. Näin ainakin moton mittalista näytti. (Kokemukset hakkuistani 30 vuoden ajalta)Omistamallani tilalla lukemat olivat 70m3/ha , kun udistushakkuu kiireisimmille kohteille tehtiin. Tukkia kertyi vajaa puolet koko puumäärästä. Nämä kohteet olivat juuri niitä ” helposti itsekseen uudistuvia” kaski-ja hakamaita. Muuten hyvä yritys ,mutta taimia ei vain näkynyt. Ne oli ostettava ja istutettava.

    Perko

    Niin, monet valittavat jaksottaisen aukossa ettei taimia tule kuin mannaa taivaalta.  Ongelmahan pitäis selvittää  pikimmiten. Mitäs mieltä Puuki ja muut asiantuntijat on;  miksi maa ei metsity?      Onko maaperä kirottu kun aiheuttaa sietämättömän ongelman   teollisuudelle ja  johon Timpan on puututtava HS:ssa kiireellisesti.

    Visakallo

    Kovin mielelläni esittelisin Perkolle, ja miksei toki muillekin vierekkäisiä, samalla maapohjalla kasvavia, puustoltaan samaikäisiä metsiköitä. Toinen on ensiharvennettu 10 vuotta sitten, ja toinen on harvennettu kolme kertaa, ja odottaa nyt muutaman vuoden kuluttua tapahtuvaa päätehakkuuta. Mitä Perko arvelet, kumpi näistä alueista on jk-menetelmällä hoidettu ja kumpi jaksollisella menetelmällä hoidettu?

    Perko

    En  todella tiedä, kysy pankinjohtajalta ( omistajalta) ?     Nykyisin pankit ovat nihkeitä rahoittamaan  aukkopohjia.

    Miekin kysyn, kummasta arvelet keränneen   mustikkaa ämpärillisen , istutetusta  umpinäretaimikosta vai sekametsästä?

    Visakallo

    Kyllä Perko ne molemmat ovat ihan suoraan minun omistuksessani. Pankinjohtaja häipyi meidän ruokapöydästä jo 23 vuotta sitten. Heitä nyt kuitenkin joku arvaus, jos et tiedä!

    Perko

    Pankki kerkesi kuitenkin kuorimaan kermat päältä ja tamppaajalle jäi työt ja vaivat  riskinkassa.   No, pitää olla kohtelias,  se johon ei ole  polettu rahaa on luonnonmukaisessa harvuudessa .    Onko näin?

    Visakallo

    Kerropa Perko ensin, mikä on se luonnonmukainen harvuus, niin vastaan sitten.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 2,565)