Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,281 - 2,290 (kaikkiaan 2,830)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • mehtäukko

    Perkolainenhan ja Jojovain on täällä uskotelleet olemattomalla menestyksellä jk:n kantohinnan autuutta. On muka taimettumista . Täystiheydestä ei ole ollut kait sanaakaan, sekapuustoisuudesta semminkään.

    Visakallo Visakallo

    Voin omien kokemusteni osalta allekirjoittaa 140ärrä:n tekstin lähes sellaisenaan.

    suorittava porras suorittava porras

    Kuin myös.

    Jovain

    Laki sallii ”tehdä omissa metsissään kuten parhaaksi näkee”. Sallii, mutta sallii myös tehdä hölmöjä päätöksiä. Tehdä vaikka kuusen ”alikasvosnäivetyisistä” jk metsää. Tuo on jo huippua, tehdä kavukuntonsa menettäneistä alikasvoksista jk metsää. Jo nimikkeenä alikasvos on harhaan johtava. Kehityskelpoiset taimistot kuulostaa jo paljon paremmalta. On myös vaihtoehtoisia tapoja tehdä hyvää metsänhoitoa. Tuskin kolmoisnikkien synkistely auttaa päätöksen teossa.

    Perko

    Miten  paljaaksihakkuun  ja avohoidon tuottoa  voisi kohentaa , että  jossain Päijänteen länsipuolella olisi  edes 300 € vuodessa?   Suurin huoli  vaivaa kirjoittajia taimista ei  tuottavuuden  luvuista.   Pitämällä pitkiä  jaksoja  maata paljaana  ei ole  toivoakaan saada tuottoa.  Se odotuksen 30 vuoden  kriittinen raja     hävittää  tuottavuuden, ehkä joku osaa  korkolaskunjujun.  Samalla  ikä tamppaajalla  alkaa vaikuttaa rauhoittavasti.

    suorittava porras suorittava porras

    Pientä ristiriitaa pukkaa ,kun Perko/hänen jälkeläisensä odottavat taimen kehittymistä tukiksi sata vuotta eikä näitä taimia löydy hehtaarilta sitä määrää ,mitä jaksollisessa istutetaan. Jaksollisessa taimesta saadaan myyntipuuta 20 vuodessa ja lähes pelkkää tukkia 45-50 vuodessa.

    Metsuri motokuski

    Kyllähän se suurin huoli on nimenomaan tuo taimettuminen. Jos sitä ei tapahdu niin pääoma on aika nopeasti syöty. Kyllä jk:n menestyksen edellytys on jatkuvuus ja mitenkä se muuten jatkuu kuin luontaisella taimettumisella.

    Jovain

    Tiukassa on käsitys jk metsänhoidosta. Ei se ole yhdestä puusta ja sen iästä, vaan jk metsästä ja kuviotasolla tapahtuvasta jatkuvasta myynnistä. Jaksottaisessa se voi olla hyvinkin sen sata vuotta, ennen kuin tukkisato on myytävissä jakson lopulla.  Tuosta taimettumisesta. Metsänhoidon suosituksissa on se huoli, ettei vaadita jk metsältä taimettumista ja metsän uusiutumista. Mitä jk metsänhoitoa se sellainen on, jos metsä ei taimetu ja ei uusiudu. Pitäisi vaatia, ne voivat olla valmiina metsän rakenteessa ja mikä estää käyttämästä myös jk metsänhoidossa uusiutumista auttavia viljelyn toimenpiteitä.

    Nuakka

    Näin juuri. Hartaasti vaatimalla metsä taimettuu itsestään, harsintapuusta saa päätehakkuun hinnan ja korjuukuluista kuitin jolla alvit kotiutuvat.

    140ärrä

    Onko jk:ssa on ehkä liikaa jumituttu luontaisen taimettumisen ”vaatimukseen?” Eikö niitä kuusentaimia voisi sinne istuttaa, jos jaksollista kasvatusta ei halua tehdä? Suuremman varjostuksen takia muokkausta ei ehkä tarvita samassa määrin, kuin aukealla. Omassa harvennuskoivikossa meinasin kokeilla, kunhan on harvennus tehty. Viereinen kuvio uudistetaan kuuselle joka tapauksessa (kun se sinne parhaiten sopii), niin ei tarvita isoa panostusta. Tuo kyseinen koivikko tulee olemaan lähinnä polttopuun lähde, eli kaksijaksoinen kasvatus sopisi paremmin kuin hyvin. Varmaan sinne luonnontaimiakin tulee vielä istutettujen lisäksi.

    Ja taimettumisestahan pitää olla kiinnostunut, muuten syödään niinkatsotusti siemenperunoita.

    En muista onko täällä alikasvoskuusien käyttöä suositeltu (ainakin on kritisoitu niiden poistoa ennakkoraivauksessa, minkä tulkitsisin samaksi), mutta uutisjutuissa näin on tehty useastikin.

Esillä 10 vastausta, 2,281 - 2,290 (kaikkiaan 2,830)