Taimettumista kylää tapahtuu pihlajalla ilman hakkuita. Tapahtuu just niitä asioita kun 140ärrä sanoo. Ei kannata haksahtaa siihen, että taimettumista tapahtuu pelkästään kuusella tai männyllä. Kokemattomat metsänkasvattajat eivät ole nähneet tarpeeksi pohjan raivausta, että taimettumista tapahtuu monella puulajilla ja siitä ei todellakaan selviä JK:ssakaan ilman kuluja. Ihan niinku marmorikuulia pyörisi pitkin lattioita kun lukee näitä juttuja.

Kyllähän jk:ssa alkuun saadaan tukkia, mutta se vähenee ja lähes loppuu pidemmällä aikavälillä. Aikoinaan kiinnostuin aiheesta, kun siitä puhuttiin hyvin vakuuttavasti. Myydään vain arvokkainta puuta ja annetaan pienempien lihota arvopuuksi sen sijaan, että myydään ne kuituna. Kuitupuusta tulee tukkia paljon nopeammin, kuin taimikosta. Ja uudet taimet tulee luonnostaan.

No, ensimmäinen pettymys oli ymmärtää, että arvopuuta myydään sitten pelkästään harvennushinnalla. Kokemuksen kertyessä ja metsien kasvua seuratessa tuli sitten epäilys sekä taimettumisesta, että alikasvopuiden kasvusta. Hankin vähänlaisesti hoidetun (ei juuri harvennettu tai hoidettu, tehty vain aukkoja, jotka jätetty viljelemättä) metsätilan, jossa oli vuosia vanha istuttamaton aukko, jonka vierellä olevan metsän alla olisi luullut olevan ihanteelliset olosuhteet taimettua. Kyllä sitä siellä tapahtuikin, mutta vähänlaisesti ja kasvu on heikkoa. Juuristokilpailu taitaa jarruttaa, vaikka valoa onkin. Siellä on nyt 11 vuotta ollut aikaa taimettumisen ihmeelle.

Osoittautui myös, että osa parhaiten kasvaneista kuusista oli tyvilahoja. Nämä olivat edelliseltä hakkuulta jääneitä alikasvospuita, eli tyvessä oli keskellä melkein oksan näköinen hyvin tiheiden vuosirenkaiden kohta, josta kasvu sitten oli kiihtynyt hyvinkin rajuksi. Seuraavaan harvennukseen etsin ja merkitsin kaadettavaksi kuusia, jotka vaikutti niinikään muita vanhemmilta, vaikka olivatkin hyvässä kasvussa – epäilys oli sama tyvilahon suhteen, ja lahoahan niissä luvattoman monissa oli. Osassa näkyi jälki korjuuvauriosta alikasvosajalta, useimmissa ei. Ilmeisesti alikasvoksena kitunut puu on herkkä ottamaan tyvilahon, ja olenkin ennakkoraivauksissa kaikki vähänkin ikääntyneeltä näyttävät alle ainesmittaiset kuuset pistänyt nurin.  Lahoahan niistäkin on monista löytynyt. Alikasvoskuusista en lähtisi metsää kasvattamaan.

Jk sopii mielestäni siihen, jos halutaan lykätä aukon tekoa tai muuten pitää kuvio metsäisenä. Hinta on sitten huonompi taloudellinen tuotto, mutta omallaan saa niinkin tehdä ja hyvä niin.

Voin omien kokemusteni osalta allekirjoittaa 140ärrä:n tekstin lähes sellaisenaan.

Laki sallii ”tehdä omissa metsissään kuten parhaaksi näkee”. Sallii, mutta sallii myös tehdä hölmöjä päätöksiä. Tehdä vaikka kuusen ”alikasvosnäivetyisistä” jk metsää. Tuo on jo huippua, tehdä kavukuntonsa menettäneistä alikasvoksista jk metsää. Jo nimikkeenä alikasvos on harhaan johtava. Kehityskelpoiset taimistot kuulostaa jo paljon paremmalta. On myös vaihtoehtoisia tapoja tehdä hyvää metsänhoitoa. Tuskin kolmoisnikkien synkistely auttaa päätöksen teossa.