https://youtu.be/mHZ3W3R_R3o?feature=shared

Mihin on tämä viisaus kadonnut?

Voi voi! Ongelma on ratkaistu, kun lopetetaan käyttämästä metsätalouden tuotteita . Kuinka mon on valmis tähän? Käsiä ylös! Aukkoon syntyy aina metsä ,kun toimitaan suositusten edellyttämällä tavalla. Monesti vieläpä elinvoimaisempi ja monimuotoisempi edelliseen verrattuna.

Kävelin eilen alueella ,jossa kasvoi vanha elämänsä ehtoota viettävä sammaloituva vanha metsä 40 vuotta sitten. Nyt alueella huojuu elinvoimainen jo kahden tukin mitoissa oleva männikkö ,jonka seassa kasvaa säästötiheiköitä ja useita puulajeja. Puiden juurelle on lisäkdi ilmestynyt harvennuksen jälkeen taaja mustikan ja puolukan varvusto. Kanalintujakin maastosta pyrähtelee kiitettävästi. Aukkovihaa on ihan turha lietsoa virheellisillä väittämillä. Maailma ei lopu ,kun tehdään aukko. Aukko on yleensä paremman tulevaisuuden alku.

Kyllä me Jovain uskomme jos/kun näemme, mutta kun te ette näytä tuloksia maastossa. Numeroita on niin helppo sepittää…

Ei kai siinä mitään sepittämistä tarvita. Jatkuvan kasvatuksen tuotto on helppo laskea:

– Oletetaan kasvuksi 10m³/ha vuodessa, mikä toteutuu helposti jaksollisen kasvatuksen kuviolla

– Jatkuvan kasvatuksen luonteisesti kaadetaan vain suurimpia puita

– Oletetaan tukin hinnaksi 60€/m³

= tuotto 600€/v per hehtaari. Matematiikka ei erehdy!

Paitsi tietysti, jos vuosikasvu ei olekaan tuota luokkaa kuviolla, jonka PPA on tasolla, jolla luontaista taimettumista voisi tapahtua ja/tai hakkuutavan korkeammat kulut näkyvät toteutuvassa tukin hinnassa.

Itse olettaisin – sillä kokemuksella, jota metsän kasvua seuraamalla on hankkinut – jk-kuvion tuottavan muutaman poimintahakkuun verran, kunnes parhaiten kasvavat ylispuut on korjattu ja jäljellä on kuiturunkojen alla sinnittelevä taimikontapainen, seassa reilusti pihlajaa ja leppää. Tästä eteenpäin kyse on enemmänkin puistometsän hoidosta. En siis usko vuosikasvun pysyvän tuottavalla tasolla muutamaa poimintahakkuuta enempää.

Tuoreenkankaan rehevintä kuusikkometsäää olisi tässä kuviteltu olevan.
Montako tukkipuurunkoa on jatkuvan kasvatuksen hehtaarilla keskimäärin.
Vastaavasti jaksollisen metsän viimeinen harvennus 600 runkoa hehtaari. Paljonko 600 pitäisi vielä poistaa että alkaisi taimettumista tapahtumaan. Tästä jäljelle jääneestä runkoluvusta alettaisiin kerran vuoteen poistaa 10 kuutiota tukkipuuta. Koska vuotuinen kasvu 10kuutiota ja jatkuvassakasvatuksessa hakattaisiin vain tukkipuuta. Niin montako vuotta menisi että se puumäärä olisi hakattu joka on olisi sama puumäärä että alkaisi taimettumista tapahtumaa .

Kyllähän jk:ssa alkuun saadaan tukkia, mutta se vähenee ja lähes loppuu pidemmällä aikavälillä. Aikoinaan kiinnostuin aiheesta, kun siitä puhuttiin hyvin vakuuttavasti. Myydään vain arvokkainta puuta ja annetaan pienempien lihota arvopuuksi sen sijaan, että myydään ne kuituna. Kuitupuusta tulee tukkia paljon nopeammin, kuin taimikosta. Ja uudet taimet tulee luonnostaan.

No, ensimmäinen pettymys oli ymmärtää, että arvopuuta myydään sitten pelkästään harvennushinnalla. Kokemuksen kertyessä ja metsien kasvua seuratessa tuli sitten epäilys sekä taimettumisesta, että alikasvopuiden kasvusta. Hankin vähänlaisesti hoidetun (ei juuri harvennettu tai hoidettu, tehty vain aukkoja, jotka jätetty viljelemättä) metsätilan, jossa oli vuosia vanha istuttamaton aukko, jonka vierellä olevan metsän alla olisi luullut olevan ihanteelliset olosuhteet taimettua. Kyllä sitä siellä tapahtuikin, mutta vähänlaisesti ja kasvu on heikkoa. Juuristokilpailu taitaa jarruttaa, vaikka valoa onkin. Siellä on nyt 11 vuotta ollut aikaa taimettumisen ihmeelle.

Osoittautui myös, että osa parhaiten kasvaneista kuusista oli tyvilahoja. Nämä olivat edelliseltä hakkuulta jääneitä alikasvospuita, eli tyvessä oli keskellä melkein oksan näköinen hyvin tiheiden vuosirenkaiden kohta, josta kasvu sitten oli kiihtynyt hyvinkin rajuksi. Seuraavaan harvennukseen etsin ja merkitsin kaadettavaksi kuusia, jotka vaikutti niinikään muita vanhemmilta, vaikka olivatkin hyvässä kasvussa – epäilys oli sama tyvilahon suhteen, ja lahoahan niissä luvattoman monissa oli. Osassa näkyi jälki korjuuvauriosta alikasvosajalta, useimmissa ei. Ilmeisesti alikasvoksena kitunut puu on herkkä ottamaan tyvilahon, ja olenkin ennakkoraivauksissa kaikki vähänkin ikääntyneeltä näyttävät alle ainesmittaiset kuuset pistänyt nurin.  Lahoahan niistäkin on monista löytynyt. Alikasvoskuusista en lähtisi metsää kasvattamaan.

Jk sopii mielestäni siihen, jos halutaan lykätä aukon tekoa tai muuten pitää kuvio metsäisenä. Hinta on sitten huonompi taloudellinen tuotto, mutta omallaan saa niinkin tehdä ja hyvä niin.