Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,271 - 2,280 (kaikkiaan 2,292)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • A.Jalkanen

    Minä ja Visakallo esimerkiksi olemme näyttäneet nimimerkeille omia metsiämme. Visakallo on toistuvasti tarjoutunut esittelemään uudelleenkin. Ei meillä ole salaisia kansioita.

    Ammatti Raivooja

    Et kasvata siis koivua ollenkaan jos et hakkaa aukeaksi tai kasvata valopuita aliskasvoksena. Eli Pukkala on sinusta väärässä. Perkonkin tulisi ymmärtää, että koivua ei pysty uudistamaan kun aukeaksi hakkaamalla ja ihan turha yrittää irviä, vuoroviljely koivu-kuusi on maan terveyden kannaltakin ihan oleellista.

     

    mehtäukko

    Jojovain.. ” että hakkaisin tuottavia metsiä aukeaksi…” on tyypillen trumpilainen vetäisy liukkaalla katolla asiasta, jota kukaan ei ole edes väittänyt! Vaihto-ehtoja on käytössä ja sovellettava edellytysten täyttyessä.

    Kalle Kehveli

    https://youtu.be/mHZ3W3R_R3o?feature=shared

    Mihin on tämä viisaus kadonnut?

    mehtäukko

    Ai että vaativat toisia suojelemaan metsiä omalla rahalla…!

    suorittava porras

    Voi voi! Ongelma on ratkaistu, kun lopetetaan käyttämästä metsätalouden tuotteita . Kuinka mon on valmis tähän? Käsiä ylös! Aukkoon syntyy aina metsä ,kun toimitaan suositusten edellyttämällä tavalla. Monesti vieläpä elinvoimaisempi ja monimuotoisempi edelliseen verrattuna.

    Kävelin eilen alueella ,jossa kasvoi vanha elämänsä ehtoota viettävä sammaloituva vanha metsä 40 vuotta sitten. Nyt alueella huojuu elinvoimainen jo kahden tukin mitoissa oleva männikkö ,jonka seassa kasvaa säästötiheiköitä ja useita puulajeja. Puiden juurelle on lisäkdi ilmestynyt harvennuksen jälkeen taaja mustikan ja puolukan varvusto. Kanalintujakin maastosta pyrähtelee kiitettävästi. Aukkovihaa on ihan turha lietsoa virheellisillä väittämillä. Maailma ei lopu ,kun tehdään aukko. Aukko on yleensä paremman tulevaisuuden alku.

    Perko

    Puuntilavuuden muutosta  vertaillessa  voi haksahtaa pahasti. Ottaa sen  nuoren  koivun puolentoistametrin  latvan  tai haavan kolmemerisen vavan  ja niitä   vertaa 20 m^2  x  4 mm paksuun mäntylevyyn.   Ne  ovat kasvaneet  yhdessä kesässä.    On se helpottavaa nähdä  aukossa eloa.  Männyn jk- latvassa jää pituuskasvu vaaksaan  muuta litroja kertyy 50 litraa ja puoliämpärillistä päälle !

    140ärrä

    Kyllä me Jovain uskomme jos/kun näemme, mutta kun te ette näytä tuloksia maastossa. Numeroita on niin helppo sepittää…

    Ei kai siinä mitään sepittämistä tarvita. Jatkuvan kasvatuksen tuotto on helppo laskea:

    – Oletetaan kasvuksi 10m³/ha vuodessa, mikä toteutuu helposti jaksollisen kasvatuksen kuviolla

    – Jatkuvan kasvatuksen luonteisesti kaadetaan vain suurimpia puita

    – Oletetaan tukin hinnaksi 60€/m³

    = tuotto 600€/v per hehtaari. Matematiikka ei erehdy!

    Paitsi tietysti, jos vuosikasvu ei olekaan tuota luokkaa kuviolla, jonka PPA on tasolla, jolla luontaista taimettumista voisi tapahtua ja/tai hakkuutavan korkeammat kulut näkyvät toteutuvassa tukin hinnassa.

    Itse olettaisin – sillä kokemuksella, jota metsän kasvua seuraamalla on hankkinut – jk-kuvion tuottavan muutaman poimintahakkuun verran, kunnes parhaiten kasvavat ylispuut on korjattu ja jäljellä on kuiturunkojen alla sinnittelevä taimikontapainen, seassa reilusti pihlajaa ja leppää. Tästä eteenpäin kyse on enemmänkin puistometsän hoidosta. En siis usko vuosikasvun pysyvän tuottavalla tasolla muutamaa poimintahakkuuta enempää.

    Jovain

    ”kukaan ei ole edes väittänyt”, sanoo mehtäukko, vaikka kaikenaikaa vedetään keskenkasvuisia ja hyvässä kasvukunnossa olevia metsiä lattiaan. Joko niitä mehtäukolla alkaa vaihtoehtoja löytymään?  Tuossa  ärrän viestissä ei ole mitään uutta, ovat väittämiä, mitä täällä on tapana esittää. Omasta puolestani uskon tutkimuksen tuloksiin, olen ollut niissä mukana, läheltä seurannut ja myös omissa metsissä käyttänyt.  Nyt ei ole enää omia metsiä, joten siinä mielessä, ei ole enempää annettavaa.

    Ropsin

    Tuoreenkankaan rehevintä kuusikkometsäää olisi tässä kuviteltu olevan.
    Montako tukkipuurunkoa on jatkuvan kasvatuksen hehtaarilla keskimäärin.
    Vastaavasti jaksollisen metsän viimeinen harvennus 600 runkoa hehtaari. Paljonko 600 pitäisi vielä poistaa että alkaisi taimettumista tapahtumaan. Tästä jäljelle jääneestä runkoluvusta alettaisiin kerran vuoteen poistaa 10 kuutiota tukkipuuta. Koska vuotuinen kasvu 10kuutiota ja jatkuvassakasvatuksessa hakattaisiin vain tukkipuuta. Niin montako vuotta menisi että se puumäärä olisi hakattu joka on olisi sama puumäärä että alkaisi taimettumista tapahtumaa .

Esillä 10 vastausta, 2,271 - 2,280 (kaikkiaan 2,292)