Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,251 - 2,260 (kaikkiaan 2,830)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    On melkoinen illuusio tai harhaluulo, että kuusikkoon ajourille syntyvät koivut olisi ikinä mitään. Sauli Vlakonen on hyvin todennut, että koivu ei sovi ollenkaan jatkuvaan kasvatukseen mutta ehkä mitä vähän todellista kokemusta on niin sitä optimistisempi voi olla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Soiden ojitus on muuttanut laskennallisesti turvetta puuksi valtavia määriä. Hiili on ikään kuin siirtynyt paikasta toiseen. Kyseessä on kuitenkin eri molekyylit: puut nappaavat yhteyttäessään hiilen ilmasta. Turpeen hiili vapautui ilmaan eikä siirtynyt suoraan puihin. Joidenkin arvioiden mukaan  suometsätalous pääsee päästöissä yleensä kuitenkin aina plussalle – näin voi ollakin, jos huomioidaan luonnonsoiden metaani. Vähätuottoiset suot olisi kyllä voitu jättää ojittamatta. Enemmänkin turvetta olisi voitu polttaa suoraan energiaksi eikä kierrättää niin paljon puuksi, jotka päätyvät sitten lopulta energiaksi, mutta on näin toimien saatu paljon työtä ja tuloja maaseudulle.

    mehtäukko

    Kaksosten Jojovainin ja perkolaisen on aivan harakanlaulua väittää, että tukin saavuttamiseksi siihen ei kuuluisi taimi-ja nuoren metsän vaiheet kasvatustavasta riippumatta.

    Jaksollisessa se tukkivaihe saavutetaan kiistattomasti varmimmin, taloudellisimmin ja myös määrältään suurina ha- kohti.

    kuusenkiertäjä

    Jos olisin diktaattori Suomessa niin täällä lakattaisiin höpöttelemästä jonninjoutavia hiilijalanjäljistä. Ei sitä luontoa tai ympäristöä tarvitse tuhota yhettömiin mut kuinka paljon noihin höpötyksiin käytetään aikaa ja rahaa?

    Jovain

    Ei ole väitetty kuuselle ajourille koivua luontaisesti tai istuttaen. Ei myöskään, ettei tukin tuottamiseen kuulu taimi tai nuoren metsän vaihetta. Tuntuu tuottavan ylivoimaista vaikeutta hyväksyä jk metsänhoito ylipäätään ja sen tuotto.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Kyllähän tuo on se tapa millä Pukkala uudistaa koivua jatkuvassa kasvatuksessa kuusikon päätehakkuun sijaan. Väittääkö nyt Jovain, että Pukkala ei osaa kasvattaa koivuja? Tottakai on väitetty, että koivu uudistetaan harvennettuun kuusikkoon ajourille, läy lukemassa vaikka arvometsästä.

    mehtäukko

    ”..Ei myöskään, ettei tukin tuottamiseen..” Mitäs on sitten se jatkuva valitusvirsi uudistusvaiheen jälkeisestä  60 vuoden tuottamattomuudesta? Missä sitten on arvokasvu, jos ei taimesta kuiduksi ja kuidusta tukiksi?

    Visakallo Visakallo

    Perko: ”Ihan hatusta vetästynä  Visa on rikastunut vuodessa jokaisella koivuntaimella metrinverran  vessapaperia  tai vähemmän  nehän ovat  myymätöntä maata peittävää  menoa monta kymmentä vuotta.”

    Perko todella vetäisi taas lausuntonsa sieltä mistä sen kertoikin vetäneensä. Sieltä se ”monta kymmentä vuotta” jälleen tuli! Täällä rauduskoivut todellakin kasvavat 12 vuodessa ensiharvennuskokoon, eli sentti paksuutta ja metri pituutta vuodessa. Jotenkin vaikuttaa siltä, ettei Perkolla ole käytännön puunkasvatuskokemusta, on vain lukenut jotain jk-kirjasta.

    Jovain

    Ei tunnu mielikuvituksella olevan rajoja. Taimi on jo tukkia tuottava ja paljaaksi hakattu aukko tuottaa tukkia saman tien. Menee siihen se odotus aikansa 40-80 vuotta ja ei tule sen nopeammin tasarakenteisen metsän kuvioltakaan. Tuntuu ajouralle itäneet koivutkin olevan jo valmis koivikko. On siinä se odotus aikansa ja tukin arvokasvu telee vasta myöhemmin. Jk metsä tuottaa arvokasvua koko ajan.

    Visakallo Visakallo

    Kerropa Jovain, miten sinä määrittelet puuston arvokasvun? Minä ainakin määrittelen sen kuitupuun siirtymänä tukkipuuksi. Täälläpäin se alkaa ensiharvennuksen jälkeen puulajista ja maapohjasta riippuen puiden ollessa 15-30 vuoden ikäisiä.

Esillä 10 vastausta, 2,251 - 2,260 (kaikkiaan 2,830)