› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,221 - 2,230 (kaikkiaan 2,261)
1 2 3 … 222 223 224 225 226 227

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 12.9.2024, 20:12

    Paljaanmaan tuottona saa tilin viimeistään 60 vuoden kuluttua. Jk:sta määräajoin ja hoidetuissa jk metsissä aloitusta vastaava puustopääoma tuottaa edelleen.

    Jovain 13.9.2024, 07:27

    Tuskin on ylöskirjattu, etteikö siemenpuilla (esim. rko) tai kaksijaksoista metsän kasvatusta voida toteuttaa jk metsänhoitona. On kovin yksipuolista metsänhoitoa, jos yleisesti käytettäviä hoitomuotoja omitaan toiseen hoitomuotoon. Vaikea jk metsänhoitoa on nähdä ahtaissa rajoissa, kuten poimintaa ja pienaukkoa. Ja nekin usein paljaaseen maahan ja rinnastetaan avohakkuisiin.

    A.Jalkanen 13.9.2024, 07:43

    Toki voi Jovain mutta silloin täytyy olla kirkkaana mielessä mihin puuston rakenteeseen ollaan pyrkimässä. Tarvitsee tietävän ja taitavan omistajan tai konsultin.

    Ammatti Raivooja 13.9.2024, 07:45

    Pukkala on näyttänyt esimerkkiä miten koivua uudistettaan Jatkuvassa kasvatuksessa eli kuusikko harvemmetaan ja harvennuskuusikon ajouriin. Kyllä Pukkala tietää, että mäin saadaan suoria, paksuja ja räntää kestäviä koivuja.

    Rauduskoivun siemenpuita tarvitaan 1/kylä, kuinka monta rauduskoivua Jovainin jatkuvaa kasvatuksen koivun siemenpuuasennossa on?

    Jovain 13.9.2024, 09:29

    AJ: Ei se ole puuston rakenteesta, vaan tavasta toteuttaa jk metsänhoitoa. Huonoksi koettu tapa jk metsänhoitoa on paljaaseen maahan. Mahdollista on sekin, mutta toisaalta, mikä estää toteuttamasta jk metsänhoitoa hoitotavasta riippumatta. Nyky suosituksilla toimiva tapa jk metsänhoitoa on, käyttää kehityskelpoiset taimistot ja uusiutuvat metsät hyväksi. Tarkoittaa jk metsänhoidossa, jää turha vaihe pois ja odottelu, taimettuuko vai eikö taimetu, uusiutuuko vai eikö uusiudu. Tällaiset uusiutumattomat metsät kannattaa ottaa heti suosiolla jaksottaisen metsänhoidon piiriin. Konsultointia siinä varmaan tarvitaan.

    MaalaisSeppo 13.9.2024, 09:37

    Tarkastelkaamme kahta vaihtoehtoa:

    Jaksollisen aukkohakkuu, josta bruttona 25000 €/ha. Uudistuskulut ( brutto 2000€/ha, sis raivaukset menovarauksena). Vero lopusta 7900 €/ha. Jää uudistuskulujen jälkeen 15100€/ha. Mo sijoittaa ko summan MG:n osuuksiin, joissa kevyehkö verotus. Nettotulo 700€/ha/a. Lisäksi kasvava taimikko, josta tuloja n 25 kuluttua.

    Jk tyyppi hakkaa jatkuvasti poikkeuksellisen hyvin kasvavaa metsäänsä (kasvu 10m3/ha/a). Saa tosi hyvän hinnankin puistaan 80€/m3. Eli bruttotulo 800€/ha eli nettona 560€/ha. Kumman kasvatustavan valitset aukkohakuuta pohtiessasi?

    A.Jalkanen 13.9.2024, 09:41

    Olemme samaa mieltä Jovain, luulisin. Mutta jk-malliin pyrkivä päätehakkuuta välttelevä omistaja joutuu kokeilemaan: harventaa metsän ja odottelee syntyykö taimia vai ei.

    MS veroprosentti on aika korkea laskelmassasi: yleensä metsänomistajalla on muitakin vähennyksiä kuin uudistamiskulu. Otitko huomioon että myös jk-tulon voi sijoittaa MG:n osuuksiin? Meneekö tulo jo aika lailla samoihin lukemiin siinä kohtaa? Myöhemmin jaksollinen kasvattaja parantaa asemiaan, kun taimikko alkaa tuottaa arvokasvua.

    mehtäukko 13.9.2024, 10:14

    No, jos MS esimerkissä veroprosentti on korkea, eikö se jk:ssa ole vielä korkeampi? Kulut olemattomat, mutta niin on lopputuloskin.

    Jovain 13.9.2024, 10:26

    AJ: On nykyisten suositusten mukaista, että mo. joutuu odottelemaan syntyykö taimia vai ei. Tuskin kannattaa siihen vaiheeseen mennä, sillä toimivan ja kehittyvän jk metsän lähtökohta on valmiit kehityskelpoiset taimistot ja uusiutuva metsä. Ainakin edellytykset taimettumiselle ja metsän uusiutumiselle on oltava. Tuohon arvokasvuun, jk metsä tuottaa arvokasvua koko ajan.

    MaalaisSeppo 13.9.2024, 10:57

    Tarkastelin menoina vain ko hakkuista johtuvia menoja. Koska valtaosalla metsänomistajista on muitakin verotettavia tuloja, voivat he vähentää yleensä kaikki metsätalouden menot metsätalouden tuloista riippumatta. Näin itsellänikin. Jos saan esim harvennushakkuista 10000€, niin loppupelissä maksan siitä veroa 3000€, metsätalouden pienehköistä kuluista riippumatta. Ko pienehköt kuluthan saan vähentää alijäämähyvityksen kautta joka tapauksessa, vaikkei tuloja olisikaan. Tästä on aiemminkin keskusteltu mm Annelin kanssa. Pieni kertaus oli siis paikallaan.

    Suurmetsänomistajien tilanne voi olla hieman toinen.

Esillä 10 vastausta, 2,221 - 2,230 (kaikkiaan 2,261)
1 2 3 … 222 223 224 225 226 227