Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,201 - 2,210 (kaikkiaan 2,286)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo

    Oletko sinä Perko vastannut omalla rahapussillasi metsistäsi, vai onko pelkkä pää riittänyt siihen?

    Ammatti Raivooja

    Niin tai on lukenut pelkkiä kirjoja ja pitkän uran toimistossa tehneenä lähtee kokeilemaan käytännössä niin voi osoittautua, että se hyödyllinen tuhonei ollutkaan niin hyödyllinen.

    Tänään raivasin pientä palaa 2 vaihe kuusikkoa, jossa ei oltu tehty ennakkoraivausta niin oli pahasti lahonnut kuuset, jotka oli ollut kiinni otettavissa puissa ja tietysti kolhun kylkeen saaneet. Täytyy tosiaan ihmetellä miten joku pystyy kasvattamaan metsää 20 vuotta ilman raivausta ja olemaan et hei, hyödyllistä tuhoa, hyödyllistä tuhoa.

    Perko

    Oma metsänomistukseni perustuu  ajatukseen suuremmasta tuottavuudesta metsänomistajan hyödyksi. Samaa ole tehnyt projekteissa muille. Metsäomistamisen pitäisi olla vähemmän riippuvaista vain omasta varallisuudesta; puuntuotannon ei tulisi olla sidoksissa metsänmyyjän taloudelliseen kykyyn. Tämä tarkoittaa, että on olennaista kehittää toimintoja, jotka mahdollistavat metsän tuottavan käytön, että omat rahavarat kasvaa jatkuvassa myynnistä riittävästi. Kestävän kehityksen ja tehokkuuden saavuttamiseksi tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja, jotka voivat parantaa metsätalouden kannattavuutta ilman suurta taloudellista sitoutumista.

    Jovain

    Poimintahakkuut varsinaisesti eivät ole jk hakkuita. Jk hakkuiden käsite on paljon laajempi. Hyvin riittää Pukkalan, Kujalan, Kettusen, monen muun ja omat kokemukset jk metsäksi. Hoidetuissa jk metsissä on vähän raivaustarvetta ja sen ajankohta on mieluummin hakkuun jälkeen. Ennakkoraivattavat, alta putsattavat ja toisaalta hoidon puutteessa olevat metsät ovat jaksottaisen metsiä. Saadaan niistäkin jk metsiä, mutta nyt huomattavan suuret hoitorästit pyritään purkamaan, esim. tukiaikaa puolittamalla. On hyvä metsänhoidon toimenpide sekin.

    A.Jalkanen

    Keskustelua poimintahakkuista voi jatkaa jatkuvan kasvatuksen aina vaan elinvoimaisessa ketjussa. Eikös tuo nimi ”poiminta” kuvaa toimintaa melko hyvin ja jos ei niin miksi ei?

    mehtäukko

    Kun tämä on käsitteiden sekamelskaa, jossa 2- vaiheistakin liitetään jk:een, on moni asia hakoteillä.

    Pyörää on täysin turha koettaa keksiä uudelleen, kun mitään takeita tai näyttöä ei ole keksinnön toimivuudesta.

    Ammatti Raivooja

    Perko kertoi, että Pukkala voisi parantaa konekalustoaan millä tekee ja ilmeisesti jotain muutakaan. Jovain, kannattaisiko Perkon aloittaa raivaaminen kun on täällä yrittänyt ilkkua miten ei raivaa ollenkaan? Minkälaista aikaa tulisi Jovain käyttää kulujen laskemiseksi JK metsässä raivatessa taimia?

    Minä olen joutunut motolle ennakkoraivaamaan JK metsiä, mikä on Jovainin viesti näille konemiehille, lopettakaa valitus häiritsevästä aliskasvustosta ja tukekaan teorioitamme?

    Tolopainen

    Viime vuosina luonnontaimia on tullut mätästettyihin aukkoihin valtavia määriä, onko tutkittu mistä tuo johtuu. Taloudellinen hyöty noista on huomattava ja tulo on verotonta, pitäisikö noita alkaa verottaa.

    Jovain

    Tuskin kannattaa toiminnalla (”poiminta”) tavoitella uusiutumattomia jk metsiä. Niitä suositellaan, mutta lain suositus tässä mielessä toimii aika huonosti. Kannattaako myöskään pyörää keksiä uudestaan, se toimii ja jk metsille tilaus on aina olemassa. Perko ei raivaa jk metsiä, kun raivaustarvetta ei ole. Jonkin laista pyörän uudelleen keksimistä täällä tarjoillaan, eihän jk:n tuotto ole yksittäisissä puissa (korko), vaan jk metsässä, josta tuottoa saadaan määräajoin. Jk metsät eivät myöskään ole ennakko raivattavia metsiä, häiritsevien aliskasvustojen raivaamisella tarkoitetaan jaksottaisen metsiä.

    Perko

    Hyvä jos raivooja  pitäytyisi ja keskittyisi omissa raivauksissaan  eikä  selitä  suuresti liiotellen  miun ajatuksiani  mitä olen Pukkalasta maininnut.

    Konemiehet varmasti sanoo miten on polut avattava jos on tarpeellista.  He  osaa ja pystyy  aikapitkälle omatoimisesti harventamaan kaikenkokoista puustoa sopivaksi metsän kasvulle.

Esillä 10 vastausta, 2,201 - 2,210 (kaikkiaan 2,286)