Kirjoitit jovain aiemmin, että poimintahakkuun jälkeen pitäisi raivata, kerrotko miksi? Että on siistimpää vai hyödyllisen tuhon välttäminen vai pelkkä taimien harventaminen? Kun pimintahakuun jälkeen raivaan taimet niin ovatko ne tukkihakkuussa 80 vai 100 vuoden päästä? Nehän kasvavat kuitenkin hitamamin. Mietin vaan sitä kulujen 4% korkoa et eikös siitä tule aika paljon jos raivataan hitaasti kasvavia kuusia sieltä ja aika on vaikka 100 vuotta ihan niinkuin jaksollisessakin lasketaan kulut?

Jatkuvan kasvatuksen raivaukset maksavat n. 400e/ha

Jos jossain on pystytty tyvilahoa pidättelemään niin sehän jaksollisen metsätalouden ansioita ennakkoraivauksineen ja istutuksineen. Taas tilanne alkaa varmasti heikkenemään hyödyllisen tuhon metodeilla.

Kesähakkuut (kantopinnat ja korjuuvauriot) levittävät tyvilahoa yhtä tehokkaasti kaikkiin metsiin ellei ole käytetty torjunta-ainetta.

Niin, 100- vuotiaissa kuusissa on tyvilahoa 4-5% päätehakkuussa. Nehän on monesti syntynyt luontaisesti koivujen tai mäntyjen alle. Ne saa sen aliskasvos vaiheessa herkiten. Se, että istutuskuuset kasvavat harvassa tasavälein parhaissa mahdollisissa oloissa niin se on tehokas ehkäisijä verrattuna miten ennen on paljon hyödynnetty aliskasvosta.

Perko, sinä olet vielä metsänkkasvattajaurasi alkuvaiheessa, ehkä vielä myöhemmin ymmärrät.

M m arvuutteli muutosvastarinnasta.

Korjuun haasteet jk:sa ovat kiistattomat. Kannattavuuden 15-25% heikkous, tuhoriskit, hiilensidonta, maannousema,uudistuminen..jne. Kukaan ei ole esittänyt toteen muuta, joka olisi jk:ssa paremmin. No mitä sitten?

Miten Perko toimit jos hakkuussa metsästäsi paljastuu runsaasti lahoa? Teetkö lopulta avohakkuun ja vaihdat puulajia?