› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 2,565)
1 2 3 … 21 22 23 … 255 256 257

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 5.8.2023, 10:25

    Jovainin kanssa samaa mieltä. Eihän sellaisessa tuottovertailussa ole päätä eikä häntää, että jk-alkaisi täydestä metsästä ja jaksollinen aukosta. Eiköhän niitä puita olisi oltava alkutilanteessa suunnilleen saman verran kummassakin.

    Perko 5.8.2023, 10:28

    Höh, jatkuvakasvatus  puineen  jatkuu maailman tappiin jossa ei ole rajoitinta.    Tuo takaisinkytkentä ohjaus  on kummallinen joka korjaa negatiiviset pois ja saa positiiviset kasvamaan.   Vastamelukuulokkeet varmaan suorittavalla lähinnä päätä jossa on tuollainen tolkku.  Wikipediassa on  mainio selitys.

    PS.  Saman verran puita vertailussa  ei toimi. Toisessa on jatkuvasti puita  ja toiseen   tehdään patologinen täystuho ja siihen ostetaan puita.

    Jos  joku juttu  käy Visalle  liian vaikeaksi  niin en voi auttaa.  Jatka  silti robotointia se ei minua haittaa.

    Olen käynyt katsomassa monenlaisia  metsiä viidakoita, sademetsiä mutta niissä teidän aukoissa  ei  ole metsää  ! Lukekaa  satu ”Keisarillahan ei ole vaatteita.”   jonkinmoisia hölmöläisiä ken  tuohon  uskoo.

    Visakallo 5.8.2023, 10:33

    Niinhän siinä taas kävi, että asiallisiin kysymyksiin tuli Perkolta vastauksena pelkkää puuta-heinää. – Ethän sinä Perko edes yritä tehdä mitään jk:n puolesta!

    A.Jalkanen 5.8.2023, 10:52

    ”haaveissa vainko oot mun”

    Laskentaesimerkissäni (sivu 2, 24.7.) simuloin mahdollisimman suotuisan jiikoo-metsän, joka kasvoi joka vuosi 7 m3 tukkia ja 3 m3 kuitua. En edes tiedä onko tällaisia todellisuudessa olemassa. Myynti oli 7000 euroa joka kymmenes vuosi. Tulos oli korkeintaan samaa suuruusluokkaa kuin jaksollisella mallilla samalla kasvupaikalla, todennäköisesti kuitenkin alempi sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Se mikä laskijoilta ehkä usein unohtuu huomioida, on sijoitetun pääoman määrän nousu metsän kasvaessa. Jk-metsässä se on koko ajan melko suuri. Ellei ole, menetetään kasvussa, jos on, menetetään prosenteissa.

    Kumpaa sitten tavoitellaan, korkeita korkoja vai korkeita tuloja?

    Perko 5.8.2023, 10:58

    A J.  katso kirjasta  miten korot  ja sijoitukset  menee.  On olemassa kirjallisuutta josta saa varmaa tutkittua tietoa.

    suorittava porras 5.8.2023, 11:02

    ”Saman verran puita” toimii ,kun käytetään mittauuna tilakokonaisuutta. Jos puustopääoma tasaisesti alenee tilakohtaisesti pidemmällä aikajaksolla ,ollaan väärällä tiellä. Visan tapauksessa puustopääoma on selkeästi kasvanut ”täystuhoista/”100 ha huolimatta. Puustopääoma alkoi kasvaa myös aikoinaan omalla kohdallani ,kun siirtyminen harsinnasta jaksottaiseen kasvatukseen alkoi tuottaa tulosta. Tosin tulokset olisivat olleet vielä paremmat ,jos itselläni olisi ollut nykyiset menetelmät käytössä. Kunnollinen muokkaus ja uudistaminen välittömästi avohakkuun jälkeen olisivat tuottaneet merkittäviä lisähyötyjä. Ennen odoteltiin hakkuutähteiden mastumista ennen istuttamista vähintään vuosi tai kaksi .

    Myös tilasta saamani hinta myyntitilanteessa olisi ollut merkittävästi alempi ,jos olisin jatkanut harsintalinjalla ja lisäksi jättänyt metsäautotiet tekemättä. Se totinen paikka jatkuvan kasvatuksen porukalle tulee viimeistään siinä vaiheessa ,kun tila vaihtaa omistajaa joko myynnin tai perinnön seurauksena. Ei käy perillistä kateeksi.

    A.Jalkanen 5.8.2023, 11:13

    Perko, kyllä minulla on kirjatietoa. Mikä vika laskelmassani 24.7. on? On varmasti vikaa mutta missä kohtaa? Nyt puhutaan siis sijoituksista metsään, ei muualle.

    Käyttäisin jälleen asuntosijoitusvertausta. Jos vain ottaa ulos vuokratuloja eikä huolehdi vuosihuolloista ja perusparannuksista, lopulta omaisuuden arvo heikkenee. Sama käy metsässä.

    Perko 5.8.2023, 11:48

    A J.  Jos Puuki vois diskontata  ja ” kronglata”  , ja onhan täällä paljon  huippu treidaajia,  miulle nuo asuntosijoitukset  on ihan outoja,   sama se  keskeneräisen  metsän  puuston korko, etenkin jos on itsekseen  tullut tukkimetsä. Kenelles siitä pitäis korkoa maksaa?  Sijoitukseni laitan mieluummin sellaisiin joista käydään päivittäin kauppaa ja saa käteiseksi vaivatta.   Tutkiskele  itse  miltä se laskelmasi vaikuttaa   onko itselle hyvä niin sehän on OK!   Ei pitäis ketään haitata.

    PS.  Tuossahan sen aukko keisari  seuraavassa selittää.  40 vuotta tappiolla olo johtaa siihen armottomaan keskituottavuuden totaaliseen romahdukseen.   Laskuissasi ei kai ole virhettä!!

    Visakallo 5.8.2023, 11:56

    Perko: ”miulle nuo asuntosijoitukset  on ihan outoja,   sama se  keskeneräisen  metsän  puuston korko, etenkin jos on itsekseen  tullut tukkimetsä. Kenelles siitä pitäis korkoa maksaa?”  

    No niin Perko, sieltähän se sitten viimein tuli! Olet koko ollut ajan vaatimassa korkoa aukon uudistamiselle ja siinä kasvavalle metsälle 40 vuoden ajaksi, mutta omat jk-puusi eivät olekaan tuossa mielessä minkään arvoisia!!

    Ennen Perko tuommoisesta sai sanoa, että puhuit itsesi pussiin, – sanoo Sadan hehtaarin aukon mies Päijät-Hämeestä.

    Jovain 5.8.2023, 12:56

    Vaikea on jk metsänhoitoa tunnistaa, sillä jk vaihtoehtoa tarjoillaan edelleen taantuvana hoitomuotona. Hoidettuna ei sitä ole ja kestää vertailun, niin kuvio kuin tila kohtaisesti. Samat puustomäärät siellä on molemmissa ja hoidettuja hoitomuotoja ovat molemmat. Jos ja kun, jk vaihtoehtoa ollaan käynistämässä avovaiheesta, myös vertailun voi käynnistää sieltä. Verrata jaksottaisen x-kiertoa, peitteisen metsänhoidon kiertoon.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 2,565)
1 2 3 … 21 22 23 … 255 256 257