Mutta Pukkalan mielestä se on hyödyllistä, se mahdollistaa sen 600e tuoton, kun ei ole niitä raivauskuluja niinkuin jaksollisessa. Väitätkö, että Pukkala on väärässä ja tekee JK:ta väärällä kalustolla?

Perkolainen…”Jk:ssa  ei synny  turmeltunutta kasvua  ajoitus  ja tehtävät eivät sitä tee.  Jiikoon hakkuut toistuu harvakseltaan  kun jatkuvakasvu  ja lisätilantarve  on otollinen tuottavuudelle…”     Ristiriitaista on pakina.

On mahdottomuus korjata isoja puita taimikoiden päältä mukamas saadakseen monta kärpästä yhdellä iskulla. Lahmaavat rungot, oksakasat ja kasojen paikat tekevät ne harvat taimikot entistäkin aukkoisemmiksi.

Jk-hakkuita esitetään yleisesti 15-20 vuoden välein mahdollisesti toteutettaviksi.Perkolainen pullautti sen alle 10 vuoteen,- harvakseltaan.

Eilen oli televisiossa entisen säätoimittajan juttu ilmastonmuutoksesta sekä metsien kasvatuksesta. Tuli vain ohjelman jälkeen mieleen että olisikohan meidän sittenkin syytä muuttaa käsitystä metsänkasvatuksesta jatkuvan kasvatuksen suhteen. Enemmänkin pitäisi pohtia sitä että kuinka jatkossa varmistamme taimettumisen näillä huonosti taimettuvilla alueilla. Olisiko kuitenkin joku sekamalli jaksottaisen ja jatkuvan kasvatuksen välillä olemassa.

Huomenna menen nyt kuitenkin tekemään hakkuutarkastusta eräälle teilun 8 ha aukolle. Siinä metsänomistaja tarvitsi kerralla vähän isomman rahamäärän hankinnoille ja jatkuva ei siihen nyt sovi. Mutta eihän se huono asia ole jos rahalle ei hirveästi ole käyttöä jos vaikka pienemmissä erissä ottaisi sen ulos.

Onko meillä kuitenkin liian suuri muutosvastarinta asiassa ?

Esimerkiksi itselläni jäi hyvin tiuha männyn siemenpuusto Natura 2000 -kallioalueelle; saa nähdä nyt taimettuuko itsekseen… ei ainakaan pitäisi heinittyä noilla tiheyksillä varsinkaan kun ei ole muokattukaan.

Ajourat saattavat taimettua.  Taimet maistuvat hirville paremmin kuin aukon taimet.  Ei taimetu muilta paikoin, koska ei ole muokattu.  Paljon kokemusta erilaisista harvennusvaihtoehdoista.   Viimeinen systeemi oli jättää kuitukokoisia mäntyjä ja äestää ja kylvää.  Tämä toimii ainakin mäellä, jossa hirvet eivät asusta talvella.

Taimettuu metsä kuusellekin ja ei tarvitse pelätä maan-nousemaa. Ei ole paha ongelma enää keskisessä Suomessa ja Savo-Karjalassa. Mutta voihan metsänhoidossa käydä huonosti, kuin Suomen budjetille, tuhlataan enemmän mitä tienataan. Huonosti voi käydä metsänhoidossa, kasvu-uralle olisi päästävä siinäkin. Paksun puun kasvattaminen tuottaa aina ja sitä voidaan tehdä hoitomuodosta riippumatta.