Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,171 - 2,180 (kaikkiaan 2,834)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Numppi

    Varmasti myös sillä miten paljon saastuneita metsiä/ itiöitä ilmassa on, niin vaikuttaa siihen miten herkästi tartunta kannon kautta tapahtuu. Ennemmin pelaisin varman päälle, ainakin karuilla mailla missä puulajia ei vaihtamaan pysty.

    Visakallo Visakallo

    Onko siitä parempaa tietoa, miten hyvin pienistä raivauskannoista vuotava pihka ehkäisee tartuntaa? Lämpimillä keleillä pihka tulee kantoon lähes välittömästi. Onko viileämpi ja märkä syksykeli tässä mielessä pahempi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    AR: On rujoa kun täälläkin on tapauksia missä kymmeniä hehtaaria nuorta männikköä päätehakataan lahon takia.

    Miten nämä alueet uudistetaan?

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Varmaa tietoa ei ole, isäntä vain kerran voivotteli minulle tälläistä asiaa, kymmeniä hehtaareja menee. Varmaan järkevintä vaan antaa hieskoivua tulla ja toivoa, että se parantaa.

    Lukijoiden kuvissa on kuusikon taimikonhoito. Siinä ei montaa havupuun kantoa ole hehtaarilla mitkä olisi yli 2cm. Noh, mutta en ole raivausuran aikana toisessa tai kolmannessa raivauksessa törmännyt istutuskuusissa tai männyissä lahoa mistä on myös havupuita harvennettu. Lienee äärimmäisen harvinaista. Suurempi ongelma edellisestä kierrosta jääneet aliskuuset, joista varmaan puolet on tyvilahon vaivaamia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ok AR. Lahon vaivaamalla alueella varmaan lehtipuista (koivu, haapa jne.) koostuva vaihe suositeltava. Kantojen nosto nopeuttanee puhdistumista. Havupuun taimien raivaus alkuvaiheessa tarkasti pois. Lehtikuusi myös altis juurikäävälle joten ei sitäkään alkuvaiheeseen.

    https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/juurikaavan-vaivaaman-kuvion-kasittely/sivu/2/

    Ropsin

    10.9.2024, 09:20
    ”””Se, että se puu on elävä, on valtaisa merkitys miten se jatkossa leviää juurista.”””

    Elävä puu, onko mahdollista että 35 vuotiaan kuusen kanto pysyy elävänä juuriyhteyksien mahdollistamana hakkuun jälkeen.
    Tuoreellakankaalla istutustiheys ollut japa 1,9metrin välein.
    Kanto jonka sattumalta huomasin 1,5 vuotta hakkuuni jälkeen oli juurenniskasta nilan väriltään vaalea

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    En osaa sanoa. Saisiko se yhteyttämistuotteita toisilta puilta, miksei. Jos se tauteja ja tietojakin. Jonkin ohjelman mukaan puut vaihtoivat tietoja.

    Yleisesti taimikoissa taimet kasvavat avohakkuun jälkeen kosteammassa kun vedenpinta nousee haihdutuksen jälkeen ja isoimmat, siementä tekevät puut eivät kokoajan ime kaikkia ravinteita laajoilta alueilta, niin ovat vastustuskykyisiä. Aliskuusen herkkyys lahollehan tulee kuivuudesta ja ravinteiden niukkuudesta. Mä en muista ihan heti nähneeni istutuskuusta joka olisi tyvilahottunut. Jatkuvasti näen kuolleita mäntyjä ja tyvilahoa hakkuussa vaurioituneissa aliskuusissa.

    Perko

    Moneen kertaan aukon  raivauksilla ja harvennuksilla tulee ruhjeita juuriin ja leikkaukset kasvattaa vuosikymmeniä lähes joka neliölle riskiä tuhoon ilman  saatavaa tuottoa.

    Jk:ssa  ei synny  turmeltunutta kasvua  ajoitus  ja tehtävät eivät sitä tee.  Jiikoon hakkuut toistuu harvakseltaan  kun jatkuvakasvu  ja lisätilantarve  on otollinen tuottavuudelle.  Oikea jk ei  toimi aluskasvustona pimeydessä, puilla on tilaa ja valoa kasvaa  oikeissa olosuhteissa.  kuvistakin näkyy  monikerroksellisuus ja jokaiselle riittävän tilan elää.  Pohjakasvillisuudessa säilyy ne luokituksen tyyppikasvit.   Kävin  puolukkatyypiltä  hakemassa pariämpärillistä  marjoja.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    ”Jk:ssa  ei synny  turmeltunutta kasvua” , ei, sitä sanotaan JK:ssa hyödylliseksi tuhoksi Pukkalan mukaan kun 30m mänty lahmataan aliskuusikon läpi. ”Siinähän ne harvenee vähentää raivaustarvetta.”

    Perko

    Välttämättä ei tarvitse ”hyödyllistä tuhoa  tehdä”    Kalusto on puutteellinen  ja   ”temppu”  on korjattava.  Olen nähnyt nykyiselläkin  kalustolla  tehtävän onnistuvan.

Esillä 10 vastausta, 2,171 - 2,180 (kaikkiaan 2,834)