› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

  • Tämä aihe sisältää 2,239 vastausta, 58 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 2 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,151 - 2,160 (kaikkiaan 2,240)
1 2 3 … 215 216 217 … 222 223 224

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 2.9.2024, 21:23

    ”  Vanhat kannattavuuslaskelmat eivät enää päde, vaan pitää laskea uusilla luvuilla.”   Näin  on , eihän tämä turhaa ollut kuitenkaan.

    Perko 8.9.2024, 19:37

    ” valheita mitä JK:ssa muka tapahtuu.…keskustelut eivät ole reflektoineet arkitodellisuutta kenenkään metsäammattilaisen mielestä”   

    Hyvä ,  hienopeli tuo  reflektori !   Ammattilaiset   varsin katsovat aukkoa reflektorilla  eli peilistä josta  näkyy takana oleva  metsä.   Mitähän ammattilainen raivooja arkitodellisuudessa tarkoittanee  tekstillään?

    Nykysuomen sanakirjan mukaan verbi reflektoida tarkoittaa heijastaa tai harkita, mietiskellä.

    Ammatti Raivooja 9.9.2024, 07:32

    Totta, olisi pitänyt sanoa heijasta tai kuvasta tai ole yhdenmukainen mitä todellisuudessa metsässä tapahtuu. Oli Finglishiä.

    Editoiminen on kovaa. https://arvometsa.fi/neljas-jatkuvan-kasvatuksen-hakkuuni/

    Tuossa hyödyllinen tuho näyttää samanlaiselta kun uusimmassa kuvassa, jossa harvenuksessa osumia saaneet ja tyvilahottuneet aliskuuset ja päältä on kuollut kymmeniä kuutioita mäntyjä, niin se minut epäilemään, onko tämä tuhot mitä aliskuusille tapahtuu niin hyödyllisiä lopulta?

    http://kettunenarvo.blogspot.com/2023/10/arvo-kettunen-2-vaiheisen.html?m=1

    Perko 9.9.2024, 08:53

    Noista AR:n lisäämistä julkaisuista  saattaa  muutamat aukonihailijat repiä pelihousunsa.   600 € / ha  tuotto vuodessa ja hakkuuhinta on  samaa tai halvempaa kuin  aukosta sen pari euroa kuutiolta kun ei tarvii kymmeniä propsipuita karsia.  Myyntihinnan   korjaus  kunnollisella puunlaadulla  tekee  hallaa lisää aukosta  myyntiä odottavalle.

    Ammatti Raivooja 9.9.2024, 09:02

    Miksi aukonihailijat repisivät pelihousunsa, päinvastoin. Minun kuvassa on vastaavaa jaksollista metsää joka todennäköisesti harvennetaan. Lahoa kuusialiskasvustoa on niitetty tonttiin, ettei kenellekään todellakaan tulisi mieleen hyödyntää sitä. Sä niinkuin sanoit, että t raivaussaahan et koske niin se vaan pahentaa asiaa kun ei tarvitse jokaisen vaurioitua vaan leviää tehokkaasti puusta toiseen kun ovat lähellä.

    2 kertaa raivaus ennen ja jälkeen jos haluaisi edes yrittää. Kuluttomuus tai tuotto on harha, ei se hokemalla muutu. Kyllähän todelliset metsänkasvattajat tietää mitä tuollaisen aliskasvuston kasvatuksen seuraukset on. Ja JK johtaa kuusettumiseen, kaikkeen mitä sen ei pitänyt olla. Arvo Kettusen mukaan siltä on kuollut kaikkinlehtipuu pois seurauksena. Mitä monimuotoisuutta on jos metsät kasvaa pelkkiä lahoja kuusia?

     

    Perko 9.9.2024, 09:37

    Tekeekö 2 kertaa raivaus ennen ja jälkeen kesällä  tartuntapintaa sieni-itiöille?    Pukkalan  kuvissa hakkuut  ovat ollet kai Isän-päivänjälkeen jolloin vaara on vähäinen.   Niin, tuossa on  tuotto onnistunut  eikä tuottavuus ole kadonnut ja muuttunut vuosikymmenten tamppaukseksi vatukossa.

    Ammatti Raivooja 9.9.2024, 10:05

    Tyvilaho ei tartu alle 10cm kantoihin tän hetken tutkimustiedon mukaan. Pienimpiin puolin tarttuu juuriyhteyhden kautta vähän isommista mitkä ovat saaneet kolhuja.

    Ropsin 9.9.2024, 16:14

    On ollut 5 cm pikkuisia kuusentaimia jotka on olleet täysin lahoja, Onko viereisestä isosta kuusesta tarttunut joka on ollut sekin laho. Onpa ollut kirveellä katkaistu 3cm kuusentaimi johon on jäänyt vihreää oksaa ja kasvanut yli 10 vuotta sen jälkeen. Olipa talvella koneella 2014 harvennus hakkuu istutusmännikössä ja 3metrinen kuusi katkenmut puolesta välistä ja viimetalvena sahailin männikönharvennusta silloin huomasin kyseisen pienen kuusen lahoksi, no energia kasaan. 1978 istutettu aurausalueen männikkö.

    mehtäukko 9.9.2024, 17:37

    Niin milloinkas jaksollisen 2-vaiheinen on muuttunut jatkuvaksi?

    Visakallo 9.9.2024, 21:35

    Minusta jaksollinen metsänkasvatus on hyvin selkeää toimintaa. Vuosi sitten hakattiin 650 mottia kuusia hehtaarilta pois, sekä havut ja kannot tienvarteen. Nyt keväällä lyötiin 15-20 cm pituiset koivut kasvamaan. Tänään niiden keskipituus oli 97 cm. Vaihteluväli 60-125 cm. Eipä haittaa heinät eikä vatistot.

Esillä 10 vastausta, 2,151 - 2,160 (kaikkiaan 2,240)
1 2 3 … 215 216 217 … 222 223 224