Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

  • Tämä aihe sisältää 2,239 vastausta, 58 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 2 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,141 - 2,150 (kaikkiaan 2,240)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Metsänkäyttö sellunraaka-aineena  on erityisenhuonotuottoinen kasvattajalle.  Puuntuottajan  kuutiohinnalla propsia kuluu monta  rekkakuormaa sellunkeittäjän yhdenkuun palkkaan.  Työtähän  siitä kyllä  on  reilusti tarjolla.

    Visakallo

    Mihinkäs se rahansaannin nopeuden tärkeys tällä kertaa Perkolla katosi? Kuitumotista saa toki vähemmän rahaa kuin tukimotista, mutta onhan kasvatusajoillakin aika paljon eroa.

    MaalaisSeppo

    Pitkä ketju, eikä Visa vieläkään ymmärrä, että Perko myy vain tukkipuita, jos nyt jotakin myy.

    A.Jalkanen

    Muistetaan että kuidun ja energian hinta on noussut, samoin puiden kasvu. Vanhat kannattavuuslaskelmat eivät enää päde, vaan pitää laskea uusilla luvuilla. Metsälehdessä oli hyödyllistä juttua puiden kasvun arvioinnista, hyvä! Voi kairata ja laskea ,tai katsoa taulukoista, jos on varttuneempi metsä.

    Visakallo

    Perko on sitten ihan erilainen jatkuva kasvattaja, kuin yksi isäntä aikoinaan meilläpäin. Ei harventanut kuusikkoaan ollenkaan, kasvatti vain jatkuvasti. Seuraava omistaja sen sitten hakkasi, eikä tullut kuin pelkää kuitua ja kuivasia!

    Perko

    Visahan kertoi  käyneen joltain naapurilta hakemassa oppia.   En ole sieltä päinkään hakenut juuri mittää.

    lpjk

    Alkaa olemaan melko hedelmätöntä jo tämä ”keskustelu” eikö? 😁

    Metsuri motokuski

    Ollut jo pitkään.

    mehtäukko

    Perkolaista propakandaa…” Metsänkäyttö sellunraaka-aineena  on erityisenhuonotuottoinen kasvattajalle.  Puuntuottajan  kuutiohinnalla propsia kuluu..”

    Mikä on se puunkasvatusmenetelmä, jossa puu ei olisi kehityksessään sellu-aihiokokoa? Se ei ole ainakaan jk, sillä siinäkin jotkut apostolit tunnustavat heikkolaatuisten ylimääräisten ruikuloiden poistamista. Osa on liiaksi toistensa alla ja varjoissa. Jaksollisen kasvatus on selkeää ja sadonkorjuu hallittua. Laatua ohjataan alun tiheyksillä, määrä moninkertaistuu harvennuksia toteuttaen. Kun tiet ovat kunnossa, tukkisato saadaan laariin kelissä kuin kelissä. Jk:ssa se ei koskaan mahdollista.

    Reima Muristo

    Höpöukko alotti tissuttelun jo heti alkuviikosta. Kovin on pieni tukkisato jos se laariin mahtuu. Miten sitten harvennus ja jatkuvan kasvatuksen hakkuu poikkeaa tienkäytön kohdalla toisistaan. Muuttuuko tie veteläksi kun havaitsee jatkuvan kasvatuksen?

Esillä 10 vastausta, 2,141 - 2,150 (kaikkiaan 2,240)