Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,111 - 2,120 (kaikkiaan 2,286)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Jovain

    Se on vähän makuasia minkä laisen kannan tuosta ottaa. Aineksia on molempiin. Sijoitetulle pääomalle on hyvä tuotto tullut hoitomuodosta riippumatta. Omalla kohtaa olen toteuttanut molempia. On avohakattu, taimistoja on vapautettu ja kasvatusta on jatkettu. Esim. kaikki vanhat kuusikot on uudistettu avon kautta kylvämällä. Muokkausta ja sekasiementä käyttämällä ja valopuut edellä. On hyvää jk metsänhoitoa tämäkin.

    Metsuri motokuski

    Mitä järkeä on kuusikot kylvää kun hyviä taimiakin on tarjolla. Saadaanko sillä joku erityinen hyöty ? Männyn kylvön kyllä ymmärrän.

    A.Jalkanen

    Aiemmin kuusen kylvöt ja luontaiset uudistamiset onnistuivat heikommin kuin istutukset. On kylvö kuitenkin hiukan halvempi ja taimikkoon tulee särkymävaraa (kauriita ja tukkimiehentäin tms. varten) samaan tapaan kuin muillakin puulajeilla. Voisi ajatella että nykyinen mätäsmuokkaus auttaisi kuustakin. Kokemuksia muilla kuin Jovainilla?

    Makarov

    Istutus on kyllä varma tapa saada uusi hyvä metsä aikaiseksi varsin kohtuullisessa ajassa. Yritys toimintaa ei voi oikein perustaa pelkkään epävarmuuteen varsinkaan pitkässä juoksussa jos siitä meinaa elinkeinon saada.

    Jovain

    Männyn hyväksi vanhoja kuusikoita on uudistettu ja kylvämällä, kun on onnistunut silläkin tapaa. Välttämättä kuusi ei ole se ensisijainen, varjopuuna sen aika voi tulla myöhemmin. Ja onhan kuusen uudistamisen helppous (istutus) ja hyvä tulos, lisänneet paljon kuusen viljelyä. Siihen kun lisätään hirvituhot ja katkeamaton peitteinen metsänhoito, lisäävät nekin kuusettumista. Aika paljon on ollut painetta kuusen hyväksi. Mänty on myös hyvä vaiohtoehto ja muut valopuut. Riittää haastetta, ja kun kysymys on peitteisestä metsänhoidosta, mutta myös jatkuvuudesta, uudistaa avovaiheen kautta.

    Makarov

    Eihän kylvössä mitään vikaa ole uuden metsän aikaansaamiseksi. Mt:llä varsinkin karummalla puolella mänty on varmasti hyvä vaihtoehto ja sinne sekapuuksi kuusi. Itse suosin istutusta kun kustannus kylvöön verrattuna on aika pieni ja uusi metsä lähtee nopeasti kasvamaan.

    Lehtomaisella maalla voi kasvattaa myös hyvä laatuisia mäntyjä. Minulla on yksi kuvio johon edellinen omistaja oli istuttanut mäntyä. Tein siihen aikoinaan taimikonhoidon ja ihmettelin kun laatu oli hyvää vaikka taimia ei varmaan ollut selvinnyt kun n.1200/ha+koivua. Harvensin -20 talvella kuvion moottorisahalla vielä laatua painottaen ja lannoitin alueen. Kasvu on huimaa ja alle näyttäs että olis  ottanut kuusta kun ympärillä kasvaa kuusikoita. Parin vuoden sisään pitäisi taas harventaa niin maa saisi myös valoa niin voisi kuusikko alle syntyä. Kummastuttaa tuo äärimmäisen rehevä maa ja männyn hyvä laatu.

    pihkatappi

    Siinä se taisi tulla tekstin rivien välissä syy hyvään laatuun. Oletan että hoidot tehty varovaisesti tai jäänyt osin tekemättä, jolloin selvinneet männyt ovat kilpailleet koko taimivaiheen valosta ja alaoksien kasvu on loppunut alkuunsa. Meillä on peltomänniköitä, joissa myös  lähinnä suoria ja pienioksaisia mäntyjä, männyt taistelivat taimivaiheen heinää ja leppiä sekä paksuoksaisempia mäntyjä vastaan, taimikonhoito viivästyi, tehtiin varovasti ja harvennukset tehty laatu edellä. Varsinaisessa taimikonhoidossa kerättiin jo vänkkyrä kuitua 20 mottia/ha, sekä polttopuuta ja tämän jälkeen ensiharvennuksessa paksuoksaiset poistin suurelta osin tukkeina. Kasvu tietysti hiukan huonompi noilla alku kilpailussa huonommin pärjänneillä, mutta nyt ovat tasan 50 vuotiaita noin 20 metrisiä kahden – kolmen tukin puita ja savipelto männiköistä kyse. Noita kasvatan varmaan 15 vuotta vielä, jos pysyvät pystyssä. Harvennuksia on tehty jo kolme kertaa tuon taimivaiheen vänkkyröiden poiston jälkeen. Sattumien summa usein kiertoajan tapahtumat, mutta varmuudella neuroottisella taimikonhoidolla omt-männiköstä tulee heikompi laatu.

    suorittava porras

    Joutuu sitten harventamaan neljä kertaa neuroottisesti ,kun jättää th:t tekemättä. Kummassakohan on enemmän vaivaa, tehdä th kunnolla vai harventaa kuvio neljä kertaa? Nykyään tuskin männiköitäkään enää kahta kertaa enempää harvennellaan.

    Oksat muuten karisevat silläkin keinolla ,että puut kasvavat täysillä taimivaiheesta alkaen optimitiheydessä ja tasainen varjostus karsii alaoksat. Liian varovainen taimikonkäsittely tai hoidon laiminlyönti vain lisää puuston laadun epätasaisuutta ja altistaa puut lumi-ja tuulituhoille. Laiha ja pitkä runko ja suppea juuristo ovat huono yhdistelmä. Oksattomuudesta ei ole hyötyä ,jos puu kaatuu tuulessa tai katkeaa lumitaakan alla päreiksi.

    Ammatti Raivooja

    Tuossa näkyy https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/istutuskoivikko-4/ ”savipellossa” omteellä männikköä kun koivua ei ole istutettu savea. 20 vuotiaana energiaharvennus about 20-30 m3 leppää/koivua mäntyä n. 4000->2000 ensiharvennus 28-vuotiaana poistuma 120m3/ha. Laatu ja kasvu erinomaisia mitä tuskin voisi olettaa jos neuroottisesti taimikonhoitaisia. Sen lisäksi ” energiapuu” meni polttopuuksi, että tuottokin ollu jo ihan hyvä.

    suorittava porras

    Hehtaarikertymältään 20-30 motin kohteet eivät mene enää kaupaksi. Yhtiöt ovat myös muuttaneet käytäntöjään siten ,että harventamaan lähdetään vasta puiden ollessa riittävän kookkaita ja kertymän tarpeeksi suuri kannattavaa korjuuta ajatellen. Tähän johti myös seikka ,että  suurin haloo huonosta korjuujäljestä johtui siitä ,että oli menty harventamaan liian pienirunkoisia kohteita. Puiden järeytymistä ensiharvennusta varten voi nopeuttaa ainoastaan raivaamalla.

Esillä 10 vastausta, 2,111 - 2,120 (kaikkiaan 2,286)