Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,101 - 2,110 (kaikkiaan 2,286)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • A.Jalkanen

    Kiitos RR. Ei tarvitse osata vastata esitettyihin kysymyksiin, vaan lähinnä kiinnostaisi se, mikä on vaikutelmasi metsänhoidon ohjeistuksista tänä päivänä. Oma käsitykseni on että ne ovat melko hyvät. Pientä viilausta voi tehdä aina, uusien tutkimustulosten ja ilmastonmuutosennusteiden valmistuessa, ja ohjeita uusiin juttuihin, kuten juuri metsäenergian kasvatukseen. Erilaisille metsänomistajille lisää vaihtoehtoja. Metsälehden Metsätietäjän tyyliin.

    Visakallo

    Olen A.J:n kanssa samaa mieltä, ettei ainakaan metsälain ja metsänhoidon ohjeistuksen pitäisi olla haittana, saatikka esteenä toteuttaa mielihalujaan metsänhoidossa. Jos tänä päivänä kokee metsässään ongelmia, vastaus löytyy hyvin suurella todennäköisyydellä kokovartalopeilistä.

    R.Ranta

    Vapaus on toteuttaa, siitä ei ole pienintäkään erimielisyyttä, eikä vanha lakikaan Visan ympäristössä ollut mikään päälle kaatuva ongelma. En edes tunne kovin hyvin päivän suosituksia, että haluaisin niitä arvioida. Aika näyttää mihin mennään, mutta jos veikata sallitte, niin tulevaisuus voi tuoda vielä isojakin muutoksia.

    mehtäukko

    ”.En edes tunne kovin hyvin päivän suosituksia, että haluaisin niitä arvioida.”

    No kuinkas sitten voi väittää, että puumäärän maksimointi on niin  tavattoman ulalla kun ei tiedä suosituksistakaan? Neuvooko muna kanaa vai toisin päin…?

    Jovain

    Ei näytä toimivan sekään, vedotaan suosituksiin ja sen mukaan toimitaan. Pieleen menee siitäkin huolimatta ja tuloksiin päästään kielloista huolimatta.

    Perko

    Tämän palstan esittelynä on  kai  Timpan ja Puukin  sattumalta otettuja kuvauksia jaksollisen   ja jk  vertailujakin,  kummastakaan ei   saa selkeää näyttöä mistä on kyse.   Eilen  satuin puheille  jaksollista  istuttaneen  ja aukoksi kaataneen kanssa.  Hänen kuvaus  jk metsästä oli  menneissä hakamaissa  joista oli karja ja  tietämättömyys putsannut  kaiken uudistuksen satoja vuosia.    Mitään metsäalan kirjaa hän ei ollut lukenut.   Vaikutta  samanlaisia  aktivisteja olevan  laajasti liikkeellä.

     

    Metät kunnossa!

    Täällähän on taas perjantain kunniaksi melko pontevaa kirjoittelua!

    Selkeää näyttöä pojat on vaan siitä aukosta. Se on todella hienoa mikäli jk-hommeleilla olette saaneet itsenne tyytyväiseksi. Siitähän tässä on kyse. Voi sitä massin määrää – mihin sen kanssa joudutte? Ei muuta kun hyvää viikonloppua kolmelle edelliselle keskustelijalle!

     

    A.Jalkanen

    Stora Enson toimitusjohtaja vastaa Mykkäsen vaatimuksiin

    Soili Huttunen: Kovasti kerrotaan arvoista ja vastuullisuudesta, mutta kiinnostaisi kuulla, että miten Stora Enso on huomioinut tutkijoiden (esim. Suomen Luontopaneeli) viestin siitä, että tärkein tekijä metsäluonnon elinvoimaisuuden suojelemiseksi olisi metsien peitteisyyden ylläpitäminen, toisin sanoen avohakkuiden välttäminen. Ymmärtääkseni tässä kohteessa tekeillä oli 50 hehtaarin avohakkuu.

    Kommentti HS:

    ”Suomen Luontopaneeli on suosittanut jatkuvapeitteisen mallin lisäämistä etenkin suometsiin, mutta ei käsittääkseni kategorista avohakkuiden välttämistä. Jatkuvapeitteisyys on suositeltavaa myös muissa kohteissa silloin kun halutaan välttää avonaisuutta ja lisätä metsien kytkeytymistä.

    Kantavilla kivennäismailla avohakkuiden välttämisestä koituu myös haittoja. Myös isompia avohakkuukuvioita kannattaa toisinaan tehdä (ja tehdäänkin Pohjois-Suomessa), koska ne vähentävät reunavaikutusta: kovin pieni metsäkuvio on lähes kokonaan reunaa. Jos avohakkuita ei tehtäisi, monimuotoisuutta lisäävien lehtipuiden osuus puustosta vähenisi ja toisaalta kuusta lahottavan juurikäävän leviäminen lisääntyisi, kun lahoa kuusta ei vaihdettaisi toiseksi puulajiksi. Metsätuhokohteet on yleensä myös pakko avohakata. Jatkuva harventaminen vaatisi enemmän työvoimaa ja koneita ja lisäisi vuosittain käsiteltävää metsäalaa.

    Tässä noin aluksi näkökohtia. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö aiheesta kannattaa lukea.”

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010651315.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox

    Makarov

    Ainakin avohakkuilla on saanut metsänostoissa sijoitetulle pääomalle eriomaisia tuottoja. Mitään mahdollisuuksia ei olisi ollut lainarahaa ostoihin käyttää semmoista määrää mitä olen käyttänyt jos olisin jk hakkuita tehnyt. Tässä nimenomaan tulee  esille että tämä ”aika on rahaa” efekti. Tätä kautta olen saanut esim. Pinta-alaa ostettua kohtuullisia määriä kumminkin aika lyhyessä ajassa jolla olen saanut avohakkuusta saadulle rahalle hyvän tuoton, varsinkin kun olen käyttänyt ”laina on köyhän pääoma” metodia. Yleensä jk kannattajat ovat tienanneet rahansa muualta ja sijoittavat niitä metsiin ilman käytännön riskejä. Esimerkkinä Kujala joka muistaakseni jossakin haastattelussa kertoi ettei ole metsiin käyttänyt senttiäkään lainarahaa.

    reservuaari-indeksi

    Se on Sergei justihin noin totuures.

    Avo hakkuissa pruukaa olla taimettuminen varmempi. Kun kunnolla onnistuu. Riski alkaa olemahan oikeastansa siinä kasvun nopeures. Jos aamulla repun laittaa ala oksalle, voi olla notta ilta päivällä ei enää yllä ottamahan pois!!!!

    Leena

Esillä 10 vastausta, 2,101 - 2,110 (kaikkiaan 2,286)